Post by Huusari on Dec 16, 2013 20:39:41 GMT
Loisto idea!
Kertokaahan te muutkin tarinanne, miten saavuitte Hevosjärven tilalle?
Mukava lukea Minkan tarina Hevosjärven tilalle!
Kerron minun ja Bellan tarinan tässä, sillä ne limittäytyvät keskenään.
Selaillessani tylsyyksissäni eräs ilta nettiä, törmäsin virtuaalitalliin, jollaista en ollut ennen nähnyt. Hetken tutkailtuani asiaa, huomasin ihastuneeni ulkoasuun, joka oli musta.
Pyysin hoitsukseni tallissa asuvaa tammaa, valkoista unelmaa. Luonteeltaan se oli muistaakseni vaikea. Pitkän ajan kuluttua ylläpitäjät vastasivat ja lupasit hevosen mulle. Se oli lempinimeltään Sodu. Pyysin samantien toiseksi hoitsukseni kisahevosen, joka sai varsan. Kerroin Bellalle asiasta ja hän pyysi hoitsukseen suomenhevosen ja issikan.
Kirjoittelimme tarinoita silloin tällöin, mutta ispiraatio ja kiinnostus tallia kohden loppui, koska ylläpitäjät vastasivat vasta viikkojen tai jopa kuukausien päästä. Pian unohdimme tallin kokonaan. Pyysimme hoitsuja myös toisesta tallista, mutta tämäkin oli epäaktiivinen, eikä vastannut kuukausiin.
Eräs ilta selailin mahdollisuuksi kokeilla kotisivujen tekoa, löysin suntuubin. Kokeilin tehdä sivuja sinne, jotka onnistuivat kohtuullisesti. Unohdin kuitenkin salasanani sivuille. Tein uuden tänne, josta en pitänyt jostain syystä.
Yritin myöhemmin tehdä uudestaan tallia, syntyi Kastanjanhelmen tila. Tuskastuin lopulta, kun en osannut vaihtaa / asentaa ulkoasua sinne. Siirsin tallin tänne. En kuitenkaan pitänyt sivuista, sillä sitä ei voinut muokailla niinkuin olisin halunnut. Kokeilin tehdä sivut tänne. Websi oli kuitenkin muuttunut paljon, joten sinne ei voinut asentaa ulkoasuja, htm-koodeilla. Sivut muuttivat myöskin ääkköset ihmemerkeiksi. Vieraskirjanamme toimi tämä.
Tein aiheen hevostalli.netin virtuaalitalli- osioon, jossa kysyin minne kannattaa thedä talli. Yksi ehdotuksista oli weebly. Kokeilin tehdä sivuja sinne, lopulta onnistuin täysin haluamallani tavalla. Innostuin ja jatkoin tallin rakentamista. Julkaisin tallin. Kerroin Bellalle tallista ja lisäsin hänet toiseksi ylläpitäjäksi. Tilalla asustivat samat hevoset, kun ihan ensimmäisessäkin tallissamme.
Yksi ensimmäisistä hevosistamme on Niki, jonka huomaa sivuista ja luonteen lyhyydestä. Olemmekin pyrkineet kirjoittamaan suunnilleen näin kattavat ja pitkät luonteet uusille, sekä pidemtämään vanhojen luonteita.
Lopulta uskalsin mainostaa tilaamme hevostalli.netin topiikissa, jossa joku kysyi hoitohevosta. Pian talliimme saapui Lilian. Hypimme onnestamme, sillä tallimme oli suhteellisen uusi ja kokemattomien rakentama. Pian tilalle saapui lisää hevosia ja hoitajia. Hoitajien määrä onkin tällä hetkellä korkea, yli 20 henkeä. Pian joukkoon astuivat myös yksityisten omistajat.
Parantelin sivuja hirveällä kyydillä, sillä halusin että täällä tunnetaan olo kotoisaksi. Pyysin arvosteluja sivuista ja saimmekin paljon kehuja ja tietysti risuja.
Tuskastuin, koska ensimmäisessä tallissa, jossa hoidin ei vastattu tarinoihin ajoissa, vaan monta monta kuukautta myöhässä. Samoin toisessa tallissa oli epäaktiivinen ylläpito.
Päätin perustaa oman tallin, jossa olisi aktiinen ja ystävällinen ylläpito, paljon hoitohevosia, toimintaa, kilpailuja ja omille hevosillemme tilat. Tavoitteenani oli myös saada talli, jossa on aktiivinen ja lämminhenkinen hoitajaporukka, joka on vuorovaikutuksessa ylläpidon kanssa.
Monien kokeilujen jälkeen saimme kasaan Hevosjärven tilan. Joka on ja pysyy.
Olin jo pienempänä päättänyt, että omistan isona hevostilan, joka sijaitsee järven rannalla ja sen nimi on Kastanjanhelmen tila, Orilammen tila tai Hevosjärven tila.
Kastanjanhelmen tilan keksin hevoskirjasarjasta, jossa suomalainen perhe oli muuttanut Ranskaan ja perustanut kastanjoiden keskelle tilan. Rakastuin nimeen ja päätin, että se on ensimmäisen tilamme nimi. Törmäsin kuitenki harmikseni netissä toiseen virtuaalitalliin, joka kantoi nimeä Kastanjanhelmen tila, pian löytyi lisää. Siirryimme Hevosjärven tila nimitykseen, joka osoittautui hienoksi päätökseksi.
Minulla on howrsessakin tila nimeltä Hevosjärven tila. Minut löytää sieltä nimeltä Huusari.
Kävin howrsessa yhdessä välissä useammasti päivässä, kymmeniä kertoja. Kun perustimme Hevosjärven tilan, aikani ei enää riittänyt ja howrsetilini onkin jäänyt vähemmälle huomiolle.
Tämä harmittaa minua, sillä hevoskeskseni oli yhdessä vaiheessa suosittu, minulla oli menestyksekkäitä hevosia ja tila kukoisti.
Kertokaahan te muutkin tarinanne, miten saavuitte Hevosjärven tilalle?
Mukava lukea Minkan tarina Hevosjärven tilalle!
Kerron minun ja Bellan tarinan tässä, sillä ne limittäytyvät keskenään.
Huusarin ja Bellan tarina Hevosjärven tilan perustamisesta.
Pyysin hoitsukseni tallissa asuvaa tammaa, valkoista unelmaa. Luonteeltaan se oli muistaakseni vaikea. Pitkän ajan kuluttua ylläpitäjät vastasivat ja lupasit hevosen mulle. Se oli lempinimeltään Sodu. Pyysin samantien toiseksi hoitsukseni kisahevosen, joka sai varsan. Kerroin Bellalle asiasta ja hän pyysi hoitsukseen suomenhevosen ja issikan.
Kirjoittelimme tarinoita silloin tällöin, mutta ispiraatio ja kiinnostus tallia kohden loppui, koska ylläpitäjät vastasivat vasta viikkojen tai jopa kuukausien päästä. Pian unohdimme tallin kokonaan. Pyysimme hoitsuja myös toisesta tallista, mutta tämäkin oli epäaktiivinen, eikä vastannut kuukausiin.
Eräs ilta selailin mahdollisuuksi kokeilla kotisivujen tekoa, löysin suntuubin. Kokeilin tehdä sivuja sinne, jotka onnistuivat kohtuullisesti. Unohdin kuitenkin salasanani sivuille. Tein uuden tänne, josta en pitänyt jostain syystä.
Yritin myöhemmin tehdä uudestaan tallia, syntyi Kastanjanhelmen tila. Tuskastuin lopulta, kun en osannut vaihtaa / asentaa ulkoasua sinne. Siirsin tallin tänne. En kuitenkaan pitänyt sivuista, sillä sitä ei voinut muokailla niinkuin olisin halunnut. Kokeilin tehdä sivut tänne. Websi oli kuitenkin muuttunut paljon, joten sinne ei voinut asentaa ulkoasuja, htm-koodeilla. Sivut muuttivat myöskin ääkköset ihmemerkeiksi. Vieraskirjanamme toimi tämä.
Tein aiheen hevostalli.netin virtuaalitalli- osioon, jossa kysyin minne kannattaa thedä talli. Yksi ehdotuksista oli weebly. Kokeilin tehdä sivuja sinne, lopulta onnistuin täysin haluamallani tavalla. Innostuin ja jatkoin tallin rakentamista. Julkaisin tallin. Kerroin Bellalle tallista ja lisäsin hänet toiseksi ylläpitäjäksi. Tilalla asustivat samat hevoset, kun ihan ensimmäisessäkin tallissamme.
Yksi ensimmäisistä hevosistamme on Niki, jonka huomaa sivuista ja luonteen lyhyydestä. Olemmekin pyrkineet kirjoittamaan suunnilleen näin kattavat ja pitkät luonteet uusille, sekä pidemtämään vanhojen luonteita.
Lopulta uskalsin mainostaa tilaamme hevostalli.netin topiikissa, jossa joku kysyi hoitohevosta. Pian talliimme saapui Lilian. Hypimme onnestamme, sillä tallimme oli suhteellisen uusi ja kokemattomien rakentama. Pian tilalle saapui lisää hevosia ja hoitajia. Hoitajien määrä onkin tällä hetkellä korkea, yli 20 henkeä. Pian joukkoon astuivat myös yksityisten omistajat.
Parantelin sivuja hirveällä kyydillä, sillä halusin että täällä tunnetaan olo kotoisaksi. Pyysin arvosteluja sivuista ja saimmekin paljon kehuja ja tietysti risuja.
Miksi oma virtuaalitalli?
Päätin perustaa oman tallin, jossa olisi aktiinen ja ystävällinen ylläpito, paljon hoitohevosia, toimintaa, kilpailuja ja omille hevosillemme tilat. Tavoitteenani oli myös saada talli, jossa on aktiivinen ja lämminhenkinen hoitajaporukka, joka on vuorovaikutuksessa ylläpidon kanssa.
Monien kokeilujen jälkeen saimme kasaan Hevosjärven tilan. Joka on ja pysyy.
Mistä syntyi nimi?
Kastanjanhelmen tilan keksin hevoskirjasarjasta, jossa suomalainen perhe oli muuttanut Ranskaan ja perustanut kastanjoiden keskelle tilan. Rakastuin nimeen ja päätin, että se on ensimmäisen tilamme nimi. Törmäsin kuitenki harmikseni netissä toiseen virtuaalitalliin, joka kantoi nimeä Kastanjanhelmen tila, pian löytyi lisää. Siirryimme Hevosjärven tila nimitykseen, joka osoittautui hienoksi päätökseksi.
Minulla on howrsessakin tila nimeltä Hevosjärven tila. Minut löytää sieltä nimeltä Huusari.
Kävin howrsessa yhdessä välissä useammasti päivässä, kymmeniä kertoja. Kun perustimme Hevosjärven tilan, aikani ei enää riittänyt ja howrsetilini onkin jäänyt vähemmälle huomiolle.
Tämä harmittaa minua, sillä hevoskeskseni oli yhdessä vaiheessa suosittu, minulla oli menestyksekkäitä hevosia ja tila kukoisti.