|
Post by Zoe on Oct 7, 2014 19:31:53 GMT
Ehkä tulee ehkä ei
|
|
|
Post by Sara on Oct 8, 2014 3:52:38 GMT
byyyyyyäääähhh luulin et tuli jo *cry*
mut ainakin sä ajattelin mua 8)
|
|
|
Post by Zoe on Oct 8, 2014 17:03:42 GMT
4 ~~ Elämä vai Kuolema?
Osa 2.
" Apua!" huudan yhä kaivossa. Nojaan vasten kaivon seinää. Seinä on kylmä ja limainen. Jalastani valuu edelleen verta. Yritän miettiä mistä saisin jalkaan siteen, mutta en keksi mitään. Ratsastushousut ovat liian paksut, joten niistä ei voi repiä palasta siteeksi. Myöskään takista ei saa revittyä sidetta. Tilanne tuntuu toivottomalta. " Onko Joni kuollut, kun palaan? Entä Ravel?" mietin yksin pimeässä kaivossa. Ulkona on jo alkanut hämärtymään ja kaivossa on pimeää. Kyyneleet tippuvat veteen, joka on yhä punaista minun verestäni. " Apua! Joku!" huudan epätoivoisena. Äkkiä joku kurkistaa kaivoon. Harmikseni huomaan, että se on vain Coffee. Coffee kääntää päätään ja hirnahtaa. Coffee siirtyy pois kaivon luota. Nyt kaivoon kurkistaa Kastanja. Kastanjan ohjat ovat katkenneet ja toinen pää roikkuu kaivossa. Yritän tarttua ohjaan, mutta en ihan yletä siihen. Etsin kuumeisesti jotain jonka päälle vousin nousta ja yrittää siten saada ohjasta kiinni. Vedessä kelluu yhä sama puu pala, joka repi minun jalkanikin. Kiilaan puun kaivon seinien väliin ja nousen puun päälle seisomaan. Nyt onnistun saamaan kiinni ohjasta, mutta nyt pitäisi saada tamma vetämään minut ylös. Yritän saada tammaa vetämään heilauttamalla ohjaa. " Vedä tyttö. Taakse päin!" yritin ja maiskutin samalla. Kastanja katsahtaa taakse päin. Coffee hörähtää kauempaa. Kuulen, että tammani kuopaisee kaviollaan maata kärsimättömästi. Ihmeekseni tamma alkaa vetämään ja minä pääsen ylös.
Ylhäällä makaan hetken reunalla. Kastanja ja Coffee nuuhkivat minua. Coffee tönii minua kuin sanoakseen " Nousehan jo!" Minä nousenkin seisomaan ottaen tukea Kastanjan kaulasta. Seison vapisten tammaa vasten. Otan Coffeen jalasta pintelin. Kierrän pintelin jalkaani siteeksi. Otan likomärät kenkäni ja sukat pois. Päätän ratsastaa Kastanjalla ilman satulaa. Talutan tamman kiven luo ja kiipeän kiveltä tamman lämpimään selkään. Ohjaan tamman vanhalle tielle. " Nyt nosta laukka pliis. Minulla ei ole voimia pysyä ravissa" mutisen. Huokaisen syvään ja annan laukka-avut. Luojan kiitos tamma nostaa pehmeän ja reippaan laukan. Puristan terveen jalkani tamman kylkeen ja pidän kiinni tamman harjasta. Rikkoutuneet ohjat on sidoittuina tamman kaulalla. Coffee laukkaa meidän Kastanjan perässä. Toivottavasti tamma laukkaa tallille. Huomaan, että tie on sama joka vie tallille. Helpotun. Tallin pihalla on paljon väkeä. " Apua! Joni ja Ravel" selitän. Samassa valun pyörtyneenä tamman selästä. Tiedän vain, että minä tipuin suoraan Huusarin syliin.
Istun jeepissä eläinlääkärin vieressä. Olemme menossa metsään Jonin ja Ravelin luo. Eläinlääkäri ajaa totesana huono kuntoisella metsätiellä. Eläinlääkärin laukku on takana. " Missä päin?" eläinlääkäri kysyy. " Oikealle" vastaan. Meidän takanamme ajaa ambulanssi. Eläinlääkäri kääntyy oikealle. " Tuolla!" kiljaisen. Eläinlääkäri pysäyttää auton ja minä hyppään ulos autosta. " Rauhassa!" takanani oleva ensihoitaja kivahtaa. Otan miehen tarjoamat kainalosauvat. Hypin niin nopeasti kuin pääsen pojan ja hevosen luo. Joni on tajuton. Ensihoitajat nostavat hänet paareille ja vievät ambulanssiin. Minä jään katsomaan Ravelia. Ori on huonossa kunnossa. Ori puuskuttaa silmät puoliksi kiinni. " Selviääkö se?" kysyn hiljaa. " Uskon niin. Ori on taistelija" eläinlääkäri vastaa ja antaa hevoselle kipulääkettä. " Kuules tyttö. Sinä lähdet mukaamme" ensihoitaja määrää. Katson vielä kerran oria, enkä tiedä onko se viimeinen kerta, kun minä näen orin elossa.
The End
Toivottavasti tämä oli odotuksien arvoinen. Kiitos kannustuksesta Sara & Minka
|
|
|
Post by Sara on Oct 8, 2014 18:03:39 GMT
ÄÄÄÄÄÄRRRGGGHHHHH nyt vaan seuraavaa tarinaa :DDDDDDDDDDDDD eivaan, mä haluun tietää mitä Jonille ja Ravenille kuuluu :3 pliidepliidepliide jossain sen on pakko selvii
|
|
|
Post by Zoe on Oct 8, 2014 19:13:11 GMT
Seuraavassa tarinassa ;-)
|
|
|
Post by Sara on Oct 9, 2014 12:46:05 GMT
Millon se tulee? Millonmillonmillonmillonmillonmillonmillonmillonmillonmillonmillonmillonmillonmillon
|
|
|
Post by Zoe on Oct 9, 2014 12:56:52 GMT
Tänään ehkä ;-)
|
|
|
Post by Sara on Oct 9, 2014 13:07:20 GMT
Jiiiiihaaaaaa
|
|
|
Post by Zoe on Oct 9, 2014 15:59:26 GMT
5~~ Puuhailua Fantan kanssa.
" Kiitos kyydistä" kiitän äitiäni ja nousen autosta ottaen mukaani kassini. Kassissa on pestyt ratsastusvaatteeni ja uudet kengät minulle ja pintelit Coffeelle. Nilkutan tallille. Jalassani on varmasti ikuinen arpi viikko sitten sattuneen onnettomuuden takia. Suunnistan suoraan kaapilleni ja laitan tavarani kaappiin. Vaihdan nopeasti vaatteet. Jalassa on yhä side. Otan Fantan riimun ja lähden hakemaan oria tarhasta. " Hei!" Sara sanoo ja pysähtyy Lockin riimu olallaan. " Veitkö Lockin tarhaan?" kysyn. " Jep. Mutta nyt pitää mennä kotiin!" Sara sanoo ja juoksee tallille. " Moikka!" huudan hänen peräänsä ja jatkan matkaani tarhalle. Fanta on tapansa mukaan portilla odottamassa. Livahdan portista orin luo ja sujautan riimun nopeasti hevosen päähän. Avaan portin ja talutan orin portista. Fanta hypähteelee innoissaan, mutta saan orin aisoihin kiskaisemalla narusta. Ori seuraa minua karsinaansa korvat lerpallaan ha nolostuneena. " Hassu hevonen" naurahdan sitoessani hevosta kiinni Fantan ilme kirkastuu ja ori nostaa korvansa pystyyn. Otan orin kumisuan ja rupean harjailemaan Fantaa. Ori ei malta pysyä paikoillaan, vaan heiluttaa itseään puolelta toiselle. " Rauhoitu nyt" mutisen orille. Fanta pysähtyykin hetkeksi, mutta aloittaa pian uudelleen. Otan kaviokoukun ja putsaan orin kaviot. Ensimmäinen ja toinen kavio menevät hyvin, mutta sitten Fanta keksii, että minulla on porkkanan pala takataskussa. Niinpä ori päättää napata porkkanan taskustani, puraista siinä samalla ja tönäistä minut maahan. Kaadun mahalleni orin jalkojen viereen. Fanta katsoo minua hämmästyneenä ja syyttömänä pureskellen samalla porkkanaansa. Kömmin ylös ja puistelen liat housuistani. Haen satulahuoneesta orin satulan ja suitset. Jätän suitset koukkuun karsinan oveen ja menen karsinaan satulan kanssa. Fanta katsoo minua happamasti, kun heilautan satulan orin selkään. Fanta tepastelee rauhattomasti, kun minä kiristän vyön. " Oles nyt siinä" murahdan. Otan ovesta suitset ja lämmitän kuolaimia käsieni välissä. Samalla sujautan riimun orin kaulalle. Kun kuolaimet ovat lämmenneet laitan ohjat orin kaulalle ja kuolaimet suuhun. Liu'utan nuskahihnan orin korvien yli ja kiristän leuka-ja turpahihnat. Otan vielä orin otsatukan otsapannan päälle. Laitan vielä kypärän päähäni ja hanskat käsiini.
Maneesissä talutan orin keskelle ja lasken jalustimet alas. Kiristän vyön. Nostan jalkani jalustimeen ja ponnistan orin selkään. Fanta seisoo kiltisti paikoillaan, kun minä säädän jalustin hihnat sopiviksi ja kiristän vielä kerran vyötä. Ohjaan Fantan uralle kävelemään pitkin ohjin. Fanta kävelee reippaasti ja innokkaasti korvat hörössä. Minä heiluttelen jalkojani orin kyljillä ilman jalustimia. Päätänkin nostaa jalustimet kaulalle. Voisin harjoitella näin alkutunnista ilman jalustimia. Kerään ohjat käsiini ja maiskutan Fantan raviin. Tuntuu ensialkuun huteralta istua ravaavan Fantan selässä ilman jalustimia. Onneksi pääsen rytmiin mukaan, kunhan olen ravannut muutaman kierroksen. Teen voltteja, jotta saan orin taipuisaksi. Fanta taipuukin hienosti. Ohjaan orin suurelle pääty-ympyrälle ja nostan myötälaukan. Fanta nostaa innokkaasti reippaan laukan. Laukassa on helpompi pysyä. Fanta ei edes yritä puskea pois ympyrältä. Pidätän orin ravin kautta käyntiin ja laitan jalustimet takaisin jalkoihini. Kävelen hetken uralla ympäri maneesia. Fanta ei ole edes vösynyt saati hikinen. Ori kävelee kaula ylhäällä ja korvat hörössä. Taputan orin kaulaa ja kerään ohjat takaisin käsiini. " Haluatko vielä laukata?" kysyn orilta. Fanta hörähtää ja nopeuttaa askeltaan. Painan pohkeilla ja Fanta siirtyy raviin. Kevennän muutaman kierroksen, jonka jälkeen ratsastan kierroksen harjoitusravia. Annan orille laukka-avut ja Fanta siirtyy keinuvaan laukkaan. Annan orin laukata uralla vapaasti, kunhan ori ei kiidä hullua vauhtia. Nauran ääneen laukkan hurmassa. Muutaman kierroksen jälkeen siirrän orin raviin ja ravaan pitkät loppuravit. Ravin jälkeen siirryn käyntiin ja kävelen, kunnes ori rauhoittuu.
Tallilla hoidan ja pesen orin. Otan sienen ja lämmintä vettä ämpäriin. Raahaan ämpärin Fantan karsinan eteen. Ori on kiinni, mutta herra päättää kuitenkin tutkia ämpäriä. Otan sienen ämpäristä ja rupean pesemään orin kaulaa. Fanta työntää turpansa veteen ja ryystää vettä. " Hölmö! Se on pesuvettä. Juon kupistasi" nauran ja siirrän ämpäriä kauemmas. Nyt ori keksii työntää märän turpansa minun poskeani vasten. Ori nuolaisee poskeani ja katsoo minua lempeästi. " Hassu poika ja juuri siksi minä rakastankin sinua" sanon ja halaan rakasta hoitsuani. Fanta hörähtää tyytyväisenä, kun minä vien ämpärin ja sienen pois. Vien vielä orin tarhaan ja sitten minä olenkin valmis.
|
|
|
Post by Sara on Oct 9, 2014 17:31:15 GMT
Hiiiii mua jännittääähhh : DDDDDD millon saan tietää jonista ja ravenista? Millonmillonmillonmillonmillonmillomiloonmillonmillonmillon? ?
|
|
|
Post by Zoe on Oct 9, 2014 19:27:21 GMT
En tiedä vielä ;-)
|
|
|
Post by Sara on Oct 10, 2014 12:58:40 GMT
Iiiih mä luulin et tuli jo Dx
|
|
|
Post by Zoe on Oct 12, 2014 9:50:49 GMT
Lisää on nyt tullut
|
|
|
Post by Zoe on Oct 14, 2014 13:47:14 GMT
6 ~~ Syksyistä tunnelmaa Tulin tallille aamulla iloisena. Tänään lähtisin Coffeella maastoon ja Kastanjalla hyppäisin ilman satulaa. Päätin mennä ensin maastoon. Hain tallista Coffeen riimun ja narun. Coffee odotti minua portilla. " Huomenta tyttöseni" sanon. Coffee nyökkää ja hörähtää minulle. Laitan riimun tamman päähän ja napsautan narun kiinni tamman riimuun. Avaan portin ja talutan Coffeen karsinaan. Sidon tamman löysästi kiinni. Harjaan tamman kiiltäväksi. Coffee nuokkuu korvat lerpallaan. " Älä vain ala kuorsata" naurahdan, kun tamma sulkee silmänsä. Päätän letittää Coffeen harjan. Coffee seisoo koko ajan nätisti paikoillaan. Kun saan homman valmiiksi otan vielä kuvan. Coffee hamuaa minun taskuani. " Taisitkin haistaa minttukarkin" nauran ja annan pastillin tammalle. Coffee rakastaa kaikista herkuista ihan eniten minttukarkkeja. Niitä tamma saa todella todella harvoin. Toiseksi eniten tamma rakastaa sokeria ja kuivattua nokkosta. Jätän riimun suitsien alle ja sidon narun tamman kaulan ympärille. Suitsin tamman nopeasti. Kierrän vielä pintelit tamman jalkoihin. Laitan kypärän päähäni ja otan raipan varmuuden vuoksi mukaani.
Ulkona ponnistan Coffeen selkään. Tuulessa lentelevät lehdet saavat Coffeen tanssahtelemaan. Annan tammalle pidemmät ohjat ja ohjaan tamman polulle. Katselen ympärilleni. Puiden lehdet ovat jo värikkäitä. Coffeekin katselee ympärilleen kiinnostuneena. Istun mukavasti tamman selässä pitäen kiinni harjasta. Painan pohkeilla ja Coffee siirtyy raviin. Mukaudun liikkeeseen, jotta pysyisin paremmin selässä. Onneksi Coffee ravaa hitaasti ja pitkin askelin. Siirrän tamman käyntiin ja käännän polulle, josta pääsee niitylle. Niityllä näkyy musta ori. " Ravel!" kiljaisen yllättyneenä. Ravel nostaa päänsä ja hirnahtaa minulle ja Coffeelle. Annan Coffeen laukata hevosen luo. Liu'un tamman selästä ja rutistan Ravelin kaulaa. Ori hengittää minun hiuksiini. " Missä omistajasi on?" kysyn orilta. " Tässähän minä" Joni lausahtaa takaani. Käännyn häneen päin. Joni silittää Coffeen kaulaa ja katsoo minua iloisesti virnistäen. " Tuliko ikävä?" hän nauraa. " Vähän " myönnän nauraen. Coffee tyrkkää Jonin sivuun ja siirtyy lähemmäs Ravelia. Ravel hörähtää. " Tule. Haluan näyttää sinulle jotain" poika sanoo ja hyppää Ravelin selkään. Minäkin hyppään Coffeen selkään ja seuraan poikaa polulle. Ravel kävelee hitaasti ja minä ja Coffee pysymme perässä ( Ravel on ainakin 15 cm korkeampi, kuin Coffee ja askeleet ovat sen mukaiset ). Joni kääntyy metsään. Seuraan poikaa hämilläni. Metsässä on yllätävän helppo kulkea. Lehdet rahisevat hevosten kavioiden alla. " Mihin me ollaan menossa?" kysyn. " Kohta näet" Joni vastaa. Muutaman käännöksen jälkeen olemme perillä. Eteeni aukeaa uskomaton maisema. Seison vesiputouksen luona. Ympärillä on sileää, sinertävää kalliota. Katson näkyä suu auki. " Pidätkö?" Joni virnistää ja laskeutuu selästä. Joni sitoo Ravelin puuhun ja minä sidon Coffeen viereiseen puuhun. Joni kävelee minun edelläni kivelle. Me istumme vierekkäin vesiputouksen viereen. Äkkiä Joni kumartuu minua lähemmäs. Hän suutelee minua pitkään.
" Mennäänkö?" kysyn tunnin kuluttua. Joni nyökkää ja lähtee Ravelin luo. Hän irrottaa orin ja hyppää selkään. Matka tallille on lyhyt ja Joni lähteekin jo pian pois. Vasta Coffeen karsinassa tajuan mitä rapahtui. Joni suuteli minua! Hämmästyneenä hoidan Coffeen ja lähden kotiin.
|
|
|
Post by Sara on Oct 14, 2014 14:37:11 GMT
JATKA NOPEEEEEE
miks mä en voi pahoinpidellä tykkäynappii?
|
|