|
Post by Sanni on Mar 28, 2015 11:55:35 GMT
SANNIN PÄIVÄKIRJAAloittanut: 11.03.2015
Hoitoponi/hevonen: Primadonna Belladonte "Della"
Tervetuloa lukemaan päiväkirjaani. Ensimmäiset tarinat ovat entisen hoitohevoseni Nevada Neriffen "Nevan" kanssa koettuja hetkiä, mutta kasvaessani sille liian pitkäksi, vaihdoin Dellaan, sillä aikani ei kahteen riitä. Kommentoida saa ja sitä toivonkin kovasti.
|
|
|
Post by Sanni on Mar 28, 2015 12:36:58 GMT
ENSIMMÄINEN HOITOPÄIVÄ Hoitoponi/hevonen: Nevada Neriffe "Neva" Oli ensimmäinen hoitopäiväni. Olin aivan innoissani, koska oli saanut Nevada Neriffen eli Nevan hoitoponikseni. Heräsin aamulla jo aikaisin, vaikka normaalisti olen unikeko. Pyörälin tallille noin kello kymmeneksi. En ollut varma milloin tunnit alkaisivat, mutta pihalla näin vain Arabellan, joka hölkötteli minua kohti. Kävelin sen kanssa loppu matkan talli pihalle ja sitten se lähti omille teilleen.
Ajattelin, että ensimmäisenä päivänä tutustuisin vain Nevaan ja nousisin selkään vasta seuraavalla kerralla. Talli käytävällä Bella tuli minua vastaan ja moikkasin häntä iloisesti. Kysyin häneltä Nevan karsina paikkaa ja naureskelimme sitten hetken, koska olin kokoajan seisonut huomaamattani Nevan karsinan edessä. Kun käännyin näin Nevan, joka odotti kiltisti, että tulisin rapsuttamaan sitä. Kun avasin oven, se hörähti minulle ja silloin minusta tuntui, että minun todella kuului olla Nevan hoitaja. Silittelin hetken Nevaa ja menin sitten hakemaan harjat.
Laitoin Nevan kiinni, vaikka olin kuullut, että se on ihan kiltti hoitaessa. En tuntenut kuitenkaan Nevaa niin hyvin, että olisin luottanut siihen niin paljon, että olisin hoitanut sen ilman riimua. Ongelmia ei kuitenkaan syntynyt ja Neva tuntui täysin nauttivan harjauksesta niinkuin minä harjaamisesta. Kun olin hoitanut Nevan, jäin vielä hetkeksi avustamaan tunnille saapuvia aloittelijoita, jos he tarvitsivat apua. Lähtiessäni kävin vielä Nevan karsinan kautta sanomassa sille heipat.
|
|
|
Post by Sanni on Mar 28, 2015 12:42:34 GMT
KOULURATSASTUSTA Hoitoponi/hevonen: Nevada Neriffe "Neva" Aurinko paistoi, kun pyöräilin kovalla vauhdilla tallia kohti. Olin päättänyt mennä aikaisin tallille ja ratsastaa Nevalla pitkään itsenäisesti. Tallille saavuttuani hain Nevan tarhasta ja hoidin sen pikaisesti, mutta perusteellisesti. Neva seisoi kiltisti paikoillaan, kun harjasin ja satuloin sen.
Matkalla maneesiin näin Huusarin, joka juoksi päärakennusta kohti. "Onkohan Huusarilla jokin hätä" ajattelin, mutta en viitsinyt huutaa hänelle kysyäkseni, koska hän oli niin kaukana. Hetken mielijohteesta päätinkin käydä katsomassa onko Jääkentän pohja jo tarpeeksi pehmeä ratsastamiseen. Minun onnekseni se näytti juuri sopivalta, mutta hypätä siellä ei vielä voisi.
Kentän keskelle päästyäni kiristin satulavyön ja nousin selkään. Jalustimet säädettyäni napautin kevyesti pohkellani ja Neva lähti kiltisti liikkeelle. Ohjasin Nevan uralle ja aloitin alkukäynnit. Neva tuntui olevan hyvin innostunut, kun oli päässyt pitkän talven jälkeen ulos työskentelemään.
Parin minuutin kuluttua keräsin ohjat ja aloin tekemään voltteja ja pysähdyksiä, herätelläkseni Nevaa. Sen jälkeen siirsin ponin raviin ja jatkoin volttejen ja ympyröiden tekemistä. Verryttelyn lopuksi tein vielä lyhyitä ravi-käynti siirtymisiä. Neva tuntui kuuntelevan hyvin apujani ja se alkoi vähitellen pehmetä edestä.
Kun Neva oli hyvin kuulolla aloin tekemään väistöjä. Aluksi Neva ei olisi oikein jaksanut keskittyä, mutta jo parin kierroksen jälkeen se alkoi pyöristyä. Kun olin saanut tehtyä molempiin suuntiin hyvät pätkät, päätin laukata. Kokeilin nostoa lyhyen sivun keskeltä ja ainakin ajoitus osui kohdalleen, mutta nostosta tuli aikamoinen syöksähdys. Sain onneksi hillittyä Neva innostuksen jo seuraavalla pitkällä sivulla kääntämällä pienelle voltille. Seuraavalla lyhyellä sivulla tein uudelleen noston ja tällä kertaa onnistui paremmin. Ylimääräisten höyryjen ulospäästämiseksi päätin laukata kevyessä istunnassa 3 kierrosta putkeen. Sain siinä samalla myös itse vähän tasapaino harjoitusta.
Kun sitten siirsin Nevan ravin kautta käyntiin, annoin sille hetkeksi pitkät ohjat, koska poni näytti jo selkeästi hikoilevan. Pian kuitenkin otin ohjat takaisin tuntumalle ja ravasin pari kierrosta sekä vaihdoin suuntaa. Lopuksi päätin vielä vähän taivutella Nevaa ja samalla testailla kuinka venyvä se oli. Avotaivutus oli vähän hakusessa, koska en ole itse mikään kovin hyvä kouluratsastaja. Lopulta kuitenkin saimme muutaman hyvän pätkän molempiin suuntiin. Neva oli selvästi hieman kankea oikealle, joten päätin, että seuraavalla kouluratsastus kerralla harjoittelisimme sitä lisää. Viimeiseksi tein vielä pitkät loppukäynnit. Kun tulin kentältä, tallissa ei ollut ketään. Hoidin kuitenkin aivan normaalisti Nevan ja lähdin kotiin.
|
|
|
Post by Sanni on Mar 28, 2015 12:48:16 GMT
JUOKSUTTAMASSA Hoitoponi/hevonen: Nevada Neriffe "Neva" Kun tulin Nevan tarhan portille, se lähti ravaamaan minua kohti. Olin niin iloinen tästä pienestä ja joidenkin mielestä vain kiinniottamista helpottavasta eleestä. Minä ajattelin sen niin, että Neva tunnisti minut ja se halusi olla kanssani. Viimekerran kouluratsastuksen jälkeen olin ajatellut pitää tänään vähän rennomman päivän ja juoksuttaa ponia. Avasin siis tarhan portin ja laitoin Nevalle riimun. Sen karva ei näyttänyt kovin likaiselta, joten päätin harjata sen vasta juoksutuksen jälkeen. Olin ennen tarhalle menoa vienyt juoksutusliinan ja -raipan ympyräaitaukselle.
Aitaukselle tultuani vaihdoin riimunnarun liinaan ja otin raipan käteen. Kävelin aitauksen keskelle ja laitoin perässäni portin kiinni. Valutin liinaa pidemmäksi, jotta Neva pystyisi kulkea isolla ympyrällä. Annoin ponin ensin totutella liinassa kävelemiseen ja sitten siirsin sen maiskautuksella raviin. Neva ravasi rennosti pitkin askelin ja pärskähteli. Vähän ajan päästä vaihdoin suuntaa, annoin Nevan vähän kävellä ja siirsin uudelleen raviin. Kun Neva löysi sopivan rytmin sanoin "laukka" ja heilautin raippaa. Pidensin hieman liinaa ja annoin Nevan laukata. Neva olisi tuskin tarvinnut raipan heilautusta puheen lisäksi, mutta se oli hyvä varmistus. Muutaman kierroksen jälkeen vaihdoin taas suuntaa ja ennen kuin kerkesin edes kunnolla sanoa "laukka" Neva jo nosti sen. Ajattelin ensin, että se säikähti jotakin, mutta sitten huomasinkin, että vaikka laukka olikin aika hurjaa se ei silti ollut holtitonta. Neva oli siis jotenkin osannut aistia aikeeni ja kun se kuuli merkin se oli jo valmistautunut.
Lopetettuani Neva oli vielä aivan intoa täynnä ja olisi vielä halunnut jatkaa juoksemista, mutta olin juoksuttanut sitä jo lähes tunnin, joten päätin lopettaa. Neva käveli vierelläni talliin korvat hörössä ja hirnahti kun astuimme talliin. Muutama hevonen vastasi ja Neva näytti olevan siihen todella tyytyväinen, sillä se asteli karsinaansa ylväin askelin. Harjatessani annoin Nevalle vielä palkkioksi halin ja porkkanan, jonka olin pilkkonut kotona valmiiksi.
|
|
|
Post by Sanni on Apr 4, 2015 15:20:40 GMT
PÄÄSIÄISMAASTO Hoitoponi/hevonen: Nevada Neriffe "Neva"Hain varusteita satulahuoneesta. Olin hakenut Nevan jo tunti sitten sisälle ja harjannut sitä siitä lähtien. Olin lähdössä pääsiäisen kunniaksi maastoon ja ajattelin kulkea metsässä olevan pidemmän lenkin. Satuloin Nevan ilman ongelmia ja tallista ulos päästyäni nousin satulaan. Neva näytti olevan hieman ihmeissään, kun emme lähteneetkään maneesia ja kenttiä kohti vaan metsään. Se kiinnostui kuitenkin nopeasti aivan muista asioista, kun pääsimme polulle kävelemään.
Linnut lauloivat ja Nevan olisi tehnyt mieli jäädä maistelemaan juuri kasvanutta kevätruohoa. Pohja oli hyvin pehmeä ja osittain jopa mutainen. Kuljimme hetken hieman kivikkoisella ja hankala kulkuisemmalla polulla, mutta, kun vaihdoimme leveämmälle ja tasaisemmalle polulle, siirsin Nevan raviin. Neva oli ollut selkeästi aivan omissa maailmoissaan, sillä se säpsähti, kun annoin pohkeita. Ravasimme polun päähän, josta käänsin Nevan laukkapolulle. Annoin laukka-avut ja Neva suorastaan syöksähti laukkaan. Tuuli humisi korvissani ja nautin laukasta täydellä sielullani.
Palatessani tallille minulla oli todella vapautunut olo. Olin tullut varmaksi siitä, että ratsastaminen luonnossa oli todellakin terapeuttista. Sara oli juuri lähdössä ratsastamaan Nikolaksella, kun saavuin pihaan. -Moi Sanni, Sara huudahti. -Ai moi Sara, vastasin pirteästi. -Voisitsä muuten tulla kuvaamaan, ku mä ridaan Nikolaksella? Siis sitten, kun oot hoitanu Nevan, Sara kysyi. -Joo voin mä tulla, millä haluut et kuvaan? Kysyin samalla, kun tulin alas Nevan selästä. -Kiva, mun kaapis on mun kamera sä voit kuvata sillä, Sara vastasi. -Okei, hyppääks vai meetkö kouluu? Kysyin vielä ihan muuten vaan. -No ajattelin tänään hypätä, Sara kääntyi vielä vastaamaan, kun hän talutti jo Nikolasta maneesia kohti. -Ok, sanoin ja kävelin sisälle talliin.
Otin Nevalta varusteet pois ja harjasin sen pikaisesti. Tarkistin huolella jalat, josta Neva ei juurikaan pitänyt. En kuitenkaan löytänyt mitään vikaa paitsi, että kaikki jalat olivat hyvin kuraiset. Talutin Nevan pesukarsinaan ja pesin jalat. Kun jalat olivat puhtaat, vein Nevan takaisin karsinaan ja varusteet satulahuoneeseen. Huomasin, että satula oli hieman rapainen, joten päätin putsata sen ja suitset perusteellisesti kuvattuani Saraa ja Nikolasta. Otin kameran Saran kaapista ja lähdin maneesiin.
Saapuessani maneesin, Sara oli juuri lopettelemassa alkulämmittelyä ja pyysi minua nostamaan valmiiksi kentän keskellä olevat puomit telineiden väliin aluksi n. 50cm korkeuteen. Sen jälkeen kuvasin Saraa ja Nikolasta puoli tuntia, jonka jälkeen jätin Saran tekemään loppuverkkaa ja lähdin itse puhdistamaan varusteita.
Pesin ensin satulan kokonaan satulasaippualla ja laitoin huovan pesukoneeseen. Sen jälkeen purin suitset ja pesin ja vahasin ne. Kokoamisessa oli hieman ongelmia, mutta lopulta sekin onnistui.
|
|
|
Post by Sanni on Apr 28, 2015 17:00:48 GMT
LEIKKITUNTI 31.3.2015 Hevonen/poni: Nevada Neriffe "Neva"Olin päässyt ensimmäistä kertaa tunnille hoitoponini Nevada Neriffen kanssa. Olin kuitenkin ilmoittautunut hieman normaalista poikkeavalle tunnille, nimittäin leikkitunnille.
Kun tunti oli alkamassa, talutin Nevan muiden eli Husaarin, Saran, Zoen, Anun, Sofian, Claran ja Tiian sekä tietysti heidän hevostensa kanssa maneesin kouluratsastuspäätyyn. Sitä ennen olin jo pitkään harjaillut Nevaa sekä jutellut muiden tunnille osallistuvien kanssa tallituvassa tulevasta tunnista. Nevan varustin muuten aivan tavallisesti, mutta koska tunti oli ilman satulaa, jätin tietysti sen pois.
Kun kaikki olivat ilman apua tai avun kanssa päässeet ratsujensa selkään, aloitimme. Bella aloitti tunnin hieman poikkeuksellisesti jakamalla meidät pareihin. -Husaari ja Sara, Sanni ja Zoe... Bella alkoi luetella. -Jes! Sanoin, kun kuulin saavani pariksi Zoen. Annoin Nevalle pohkeet ja lähdin kävelemään Zoen ja Kastanjan luo. Loppuja pareja en enää kuullutkaan, mutta kaikki näyttivät tyytyväisiltä. Seuraavaksi Bella sanoi, että meidän kuuluisi keksiä vuorotellen toisillemme alkuverryttely tehtäviä. -Kumpi alottaa? Kysyin Zoelta. -Ihan sama, sä voit ni mul on enemmän aikaa miettii omaani. Zoe naurahti -Ok. No... Alotetaan, vaikka silleen et meet niinku tosta lyhyeltä sivulta käynnissä. Sitte kulmasta nostat ravin ja teet pitkänsivun keskeltä ratapoikkisuuntaanleikkaa ja sen keskelle eli koko kentän keskelle suoraan ravista pysähdys. Selitin. Zoe nyökkäsi ja lähti ratsastamaan ohjeideni mukaan.
Kun Zoe oli ratsastanut keksimäni radan läpi, antoi hän vuorostaan minulle ohjeet joiden mukaan toimin.
JATKUU...
|
|
|
Post by Sanni on May 9, 2015 13:45:00 GMT
LEIKKITUNTI 31.3.2015 Hevonen/poni: Nevada Neriffe "Neva"Sain Nevan toimimaan paljon paremmin ilman satulaa, kuin satulan kanssa. Huomasin myös, että pohkeitakin oli paljon helpompi antaa ilman satulaa, kun jalat olivat muutenkin lähempänä hevosta.
Alkuverryttelyjen jälkeen Bella keksi, että leikkisimme seuraavaksi maa-meri-laivaa. Maa oli estevaraston päädyssä, meri keskellä ja laiva vastakkaisessa päädyssä. Askellajit olivat vapaat, joten kun Bella huudahti ensimmäisenä "MERI!" , nostin sujuvasti laukan ja kannustin Nevaa niin, että olimme heti Saran jälkeen keskellä kenttää. Ensimmäisen kierroksen finaalissa oli minä ja Tiia hevosinemme. Tiia voitti, sillä kun Bella huusi "MERI!" ja me säntäsimme laukkaan, en saanut Nevaa pysäytettyä vaan se jatkoi laiva päätyyn asti ja siirtyi vasta sen jälkeen ravin kautta käyntiin. Leikimme kuitenkin vielä monta kierrosta maa-meri-laivaa ja voitinkin yhden kerran Nevan kanssa.
Sen jälkeen pidimme n. 5-10minuutin välikäynnit, joiden aikana taputtelin Nevaa ja testasin myös väärinpäin ja naistensatulassa ratsastamista. Välikäyntien jälkeen meidät jaettiin joukkueisiin ja kilpailimme leikkimielisesti ja hieman tosissaankin viestiä.Annoin Nevan mennä omalla vuorollamme ihan täysiä ja niin taisi tehdä kaikki muutkin omien ratsujensa kanssa. Joukkueet olivat hyvin tasaiset ja molemmat voittivat melkeinpä vuorotellen.
Kun hevoset alkoivat hieman väsyä, harjoittelimme kartioiden kiertoa naistensatulassa, väärinpäin sekä silmät kiinni. Toki silmien ollessa kiinni, Bella käveli vierellä ja neuvoi suuntia, jottei törmäyksiä tapahtuisi. Lopuksi testasimme vielä miten hevoset reagoivat pressun yli kävelemiseen. Jotkut hieman säikkyvät, mutta loppujen lopuksi kaikki pääsivät sen yli moitteetta. Tunti oli todella hauska ja toivottavasti niitä tulisi vastaisuudessa lisääkin.
Pahoittelut, kun tarinat tulee myöhässä. Toukokuu on nimittäin tunnetusti (varsinkin, kun alakoulu on loppumassa) hyvin kiireinen.
|
|
|
Post by Nelli on May 12, 2015 16:08:10 GMT
Kivoja tarinoita, pari kirjotusvirhettä. Pidän tavastasi kirjoittaa
|
|
|
Post by Sanni on May 14, 2015 10:55:02 GMT
Kiitos paljon, juu niitä tulee aina välillä, mutta yritän lukea mahdollisimman monta kertaa ettei niitä tulisi.
|
|
|
Post by Sanni on Aug 15, 2015 17:05:16 GMT
UUSI PÄIVÄ Hoitohevonen/poni: Nevada Neriffe "Neva"Otsikko ei liity millään tavalla "Uusi Päivä" nimiseen tv-sarjaan. Kävellessäni tallille mietin mikäköhän mahtoi olla Saran, Minkan ja Huusarin reaktio tähän yllätykseen. Tänään toin ensimmäistä kertaa poikaystäväni Leon tallille. "Kuinka kauan meil menee tääl? Mun kengät on jo nyt likaset" Leo sanoi kun astuimme talliin. "Saattaa kuules vierähtää kokopäivä, että ens kerralla kannattais valita jotkut tallille sopivammat kengät" naurahdin vastaukseksi. Kävelimme Kastanja tallin keskus osaan, jossa sijaitsi Nevan karsina. "Tää on mun hoi..." Kerkisin aloittaa ennenkuin satula huoneen ovelta kuului kirkaisu. "OH MY GAASH SANNI" Ovella seisoi Sara ja satulahuoneen sohvalta hyppäsi sillä samalla sekunnilla Minka. "Mitä, mitä, mitä?" Minka kiirehti ovelle ennenkuin edes ehti nähdä minua. "Käyttäytyyks noi aina tollai?" Leo naurahti vierelläni. "Noh.. Suurinpiirtein." vastasin ja aloin nauramaan. Sitten puheeseen puuttui taas Sara. "Terveppä terve, mikäs sun nimi nyt sitten onkaan" Sara katsoi Leoon kysyvästi. "Ai muako sä tarkotat?" Leo kysyi ja katseli ympärilleen. "No kyllähän me Sannin nimi tiedetään" Minka vastasi vino hymy kasvoillaan. "Mun nimi on Leo" poika vastasi. "Ainii, munhan piti hälyttää Huusari kahvin keittoon ja pullien paistoon heti kun Sannin poikakaveri saapuu." Sanoi Minka ja syöksähti Huusarin taloa kohti muka hätääntyneenä."Ai oottekste ihan suunitellu jo valmiiks tätä päivää" Yritin pitää pokkani ja olla vakuuttava, mutta Saran ilmeen nähdessäni repesin täysin. Kun minä aloin nauramaan, Sarankin oli vaikea enää pidätellä nauruaan ja niimpä me molemmat hihitimme pian kaksin kerroin. "Sanni onks tää ihan järkevää porukkaa" Leo kysyi huolestuneena vino hymy naamallaan. Minua alkoi naurattaa vielä enemmän ja löin melkein pääni lattiaan horjahtaessani, mutta onneksi Leo sai minut kiinni. "Mä tästä häippäsen hetkeks, mut tulkaa sitte kohta kahville Huusarin ja Michaelin talolle." Sara sanoi naurun seasta ja lähti juoksemaan satulahuoneen ovesta kohti vessoja. "Okei, nähään koht" Sain sanotuksi. "Ootsä nyt siis ihan varma et me vietetään tääl koko päivä" Leo kysyi hiukan epävarmasti. "Kyllä sä tähän totut. Ei sun tarvii ihan tuppisuuna pysyä, vaikka et ymmärtäis hölkäsen pöläystä." Sanoin ja nousin takaisin seisomaan. "Voisitsä kuiteski olla ees vähän normaalimpi ni mun ei tartteis hävetä koko ajan silmät päästä." Leo sanoi hieman ilkikuriseen sävyyn. "Juu, ihan vaan sun takia" Vastasin iloisesti.
Annoin Leolle pölyharjan käteen ja hän katsoi minua kysyvästi. "Etkö oo ennen nähnyt harjaa?" Kysyin hymyillen. "Oon, mut pitääks MUN harjata?" Leo kysyi epävarmasti. "Et kai sä pelkää? Kyl mä voin sua auttaa pääsemään pelosta. Neva ei tee mitään jos sil on hyvä päivä." Vastasin. "Kai sil on tänää hyvä päivä?" Leo kysyi virnistäen. " No ootas käyn kattoo" Vastasin iloisesti.
"No moi muru" Lepertelin astuessani Nevan karsinaan. "Enks mä oo sun muru?" Leo kysyi karsinan ovelta muka pettyneenä. Vastasin kysymykseen vain naurahtamalla ja jatkoin Nevalle: "Leo käski kysyy, et onkos sulla tänään hyvä päivä, ni mites on?" Jatkoin lepertelyä ja suukotin toista prinsseistäni turvalle. Neva hirnahti pienesti ja höristi korviaan. "Tämä selvä. Tuu vaan Leo, tänään on näköjään tosi hyvä päivä, kun hörähdyskin tuli oikeen vastaukseksi" Huikkasin karsinan oven suuntaan. "Kai se sitte on tultava" Leo sanoi aivankuin esittäen jotain sankaria. "Mä laitan tän riimun päähän ni sitte jos jotain käy ni mä saan otettuu siit kii tarvittaessa." Sanoin Leolle. "Luuletsä et mä muka pelkään hevosia" Leo kysyi ylimielisellä äänensävyllä, mutta naurahti perään. "En toki" Vastasin, ja naurahdin minäkin.
Satuloituani Nevan, suuntasimme maneesiin. Nousin Nevan selkään ja säädin jalustimet. "Älä sitten tipahda sieltä" Leo huikkasi katsomosta. "Mä en nimittäin haluu et joudun soittaa ambulanssin ja kattoo vierestä ku makaat tajuttomana" Leo jatkoi vakavana. "No eihän tippumisessa todellakaan aina noin huonosti käy." Naurahdin. "Mutta, kyllä mä tietenkin yritän pysyä täälä" Vastasin ja mietin, kuinka huolissaan Leo olikaan minusta.
Kävelin, ravailin, tein voltteja ja ympyröitä sekä paljon siirtymisiä. Neva kuunteli tarkasti jokaista pientäkin apuani. Verryttelyt tehtyäni aloin harjoitella pysähdyksestä laukan nostoa. En voinut olla hymyilemmättä, kun huomasin, kuinka hienosti ymmärsimme Nevan kanssa toisiamme. Toistin tehtävää pari kertaa ja jokainen kerta sain nostettua laukan aina vain pienemmillä avuilla. Lopulta muistin, että viime kerralla teimme avo- ja sulkutaivutusta, joka ei oikein meinannut sujua, joten päätin kokeilla, miten se tällä kertaa sujuisi. Seuraavan pitkänsivun alussa siirsin pohkeet ja ohjasin etujalat uran sisäpuolelle. Aluksi tuntui, kuin Neva olisi vain jatkanut matkaa etujalkojen suuntaan, mutta pienen korjauksen saattelemana saimme takajalat pysymään uralla. 'Se tunne, kun poni menee peräänannossa ja välillänne on täysi ymmärrys. Sitä ei voi sanoin kuvailla. Vain sen kokeneet tietävät, kuinka ihanalta se tuntuu, kun on saanut ponin kuuntelemaan vain ja ainoastaan sinua, kaikkien niiden epäonnistumisien jälkeen.'
Hoidin pikaisesti Nevan pois Leon odottaessa karsinan ulkopuolella ja kun Minka saapui talliin hän huikkasi, että pullakahvit oli valmiina Huusarin ja Michaelin talolla. Päätin puhdistaa varusteet vasta huomenna sillä tänään minulla olisi muutakin mietittävää.
|
|
|
Post by Sanni on Aug 15, 2015 18:46:09 GMT
PS. Palailin nyt siis lomalta eli Kreikasta. Tosin Kreikassa en ole ollut enää pitkään aikaan vaan Heppiksellä Nevan hoiteleminen jäi jalanmurtumisen takia.
Terv. (URL) Sanni
|
|
|
Post by Sara on Aug 15, 2015 19:54:32 GMT
UUUUUUUUUUUUUUU
Sanni sää alat päästä makuu ;DDDDD haluun JATKOO tai sit vaa lisää stoorei sulta. 8) joten kirjotat pian eiks? ;D
|
|
|
Post by Minka on Aug 15, 2015 20:42:13 GMT
UUUUUUUUU tosiaan Tosi hyvä tarina ja jatkoa odotellessa :DDDDD
|
|
|
Post by Sanni on Aug 16, 2015 12:37:28 GMT
Kidi molemmille ja yritän tehä jatkoo ihan koht mut must tuntuu et teen ensin tarinaa siit ku murtu jalka (nilkka) ja sit olin sairaalas ja sit loput saatteki arvata..
|
|
|
Post by Minka on Aug 30, 2015 16:14:00 GMT
Hienoa Sanni! Tarinasi paranevat koko ajan, mutta muista jatkossakin kiinnittää huomiota yhdyssanoihin ja oikeaan kirjoitusasuun, esimerkiksi volttejen --> volttien. Mukavaa, kun tutustuit Nevaan huolellisesti, etkä heti hypännyt selkään tai mennyt esteitä ensimmäisellä ratsastuskerralla (: Kuvailu voisi olla monipuolisempaa ja runsaampaa, sekä toivoisin tarinoihisi pituutta. Saat viidestä tarinastasi 90v€.
- Minka
PS. Jatka samaan malliin Leon kanssa ;-)
|
|