|
Post by Sanni on Aug 30, 2015 18:11:49 GMT
Kiitti Minka ku sain viimein kunnon palautetta Ja siis tunnustan et mä en siis yhtään osaa yhdyssanoja kirjottaa, mutta kai mä tässä samalla opin XDD P.S. Tarinaa tulossa *rivi epäileviä emojeita*
|
|
|
Post by Sanni on Aug 30, 2015 19:46:15 GMT
SAIRAALASSA
Muistutan jo tässä vaiheessa, että tarinan "Sanni" on täysin URL hahmoni eli älkää sekoittako sitä minuun nimittäin URL hahmoni on reilusti vanhempi kuin minä oikeasti. Ja toinen info on se, että tämä tarina on tavallaan aikaa ennen edellistä tarinaa.
Makasin pitkin pituuttani sairaalan sängyllä. Olin murtanut nilkkani ja tämä oli seuraus. Voi miten tylsää olikaan olla sairaalassa jalka paketissa. Miksi näin. Miksi juuri kesälomalla. Olisin voinut, vaikka.. -Kop, kop, onkos ketään kotona? Kuului äidin huhuilu huoneen ovelta. -Täällä sinä makaat ylhäisessä yksinäisyydessäsi, kun muut juoksentelevat ulkona. Hän jatkoi. -No mitäs muutakaan, vastasin mitä tylistyneimmällä äänensävyllä. -Tässä olis kukkia ja kortteja sukulaisilta ja tuola oven takana ois sulle vieraskin jos raaskit hänet vastaanottaa, äiti selitteli asetellessaan kukkia maljakkoon. -Ai sara vai? Kysyin, mutta tajusin siinä samassa, että siskonihan oli poikaystävänsä kanssa New Yorkissa lomailemassa. -Ei, ei, vaan Leo. Äiti sanoi ja katsoi minuun virne naamallaan. -Miks se tuola oven takana odottelee, päästä se sisään? Sanoin ihmettelevästi. -Sillä oli jotain asiaa tuonne aulaan niin se varmaan tulee kohta. Siinä samassa oveen koputettiin ja sisään astui pitkä vaaleahiuksinen ja pisamakasvoinen poika. -Moi Leo! Huikkasin sängyltä nähdessäni hänet. Olin odottanut tätä hetkeä pitkään. Leo ryntäsi luokseni ja kumartui heti halaamaan minua. -Menen nyt kotiin ja tulen taas illalla takaisin selvittelemään kotiuttamistasi lääkäreiden kanssa. Äiti sanoi ja lähti huoneesta. Olimme pitkästä aikaa Leon kanssa kahden. Poika istahti sängylleni ja minä nousin istumaan. -Näytäppäs sitä sun kipsiä, mä haluun kirjottaa siihen mun nimen ja vähän muutakin. Leo sanoi ja laittoi valloittavimman hymynsä kasvoilleen. Vetäisin peiton pois oikean jalkani päältä ja hymyilin Leolle. -Toivottavasti joku on tuonu mulle kyniä tai muuten sulta jää kirjotukset kirjottamatta, sanoin. -Kyllä mulla kynä on. Nimittäin sitä mä sieltä aulasta hain. Leo sanoi. Välillämme oli pitkän aikaa hiljaisuus, kun katselin kuinka Leo kirjoitti kipsiini. Kun se oli valmis, luin sen. "Muistan elävästi sen päivän, kun pyysin sua ekan kerran ulos. Olin jo täysin rakastunu suhun ja sun tummiin silmiin. Muistan sun ilmeen, sun suun asennon, kuinka kauniisti sun ripset kaartuivat, kun seisomme aivan lähekkäin. Niin lähekkäin, että tunsin hengityksesi ja kuulin sydämmesi lyönnit. Pystyin toivoa vain parasta ja katsoa syvälle silmiisi. Hetki tuntui kestävän ikuisuuden, jonka jälkee vastasit myöntävästi. Samana iltana näin sinut kotisi ovella seitsemältä ja luulin kaiken olevan kuin unta. Juoksit halaamaan minua, kun taas minä olin aivan shokissa. Vietimme yhdessä iltaa ravintolassa, jonka jälkeen siirryimme kotiini rauhoittumaan. Se oli elämäni paras päivä. Kaikki alkoi siitä päivästä uudelleen. Muistan kauniin pukusi, täydelliset meikkisi ja ennen kaikkea sen, mitä kaiken koreuden alla oli. Rohkeutesi, iloisuutesi ja ... rakkautesi. Ensimmäinen suudelmamme oli siinä samassa täyttä totta, jonka jälkeen painoin pääni pehmeitten hiuksiesi sekaan. Yritimme rauhoittua, mutta suudelmat muuttuivat koko ajan vain kiihkeämmiksi. Aika ei tuntunut kuluvan lainkaan ja lopulta nukahdimme vierekkäin sängylleni. Ilta oli ollut mitä parhain ja olin viimeinkin löytänyt sen mitä olin pitkään etsinyt. Rakkauden. Leo" -Oih.. Sanoin ja aloin itkemään luettuani tekstin. -Vaan sua voi kuvailla noin rakas, Leo vastasi. Sitten kurotuimme toisiamme vasten ja suutelimme pitkään. Lopulta kaaduin selälteni sängylle ja poika tuli makaamaan vierelleni. -Rakastan sua, kuulin Leon sanat korvan juuressani. Vastasin kääntymällä suutelemaan poikaa uudelleen hyvin pitkästi. Tunsin olevani jälleen elossa näiden sairaalapäivien jälkeen.
|
|
|
Post by Minka on Aug 31, 2015 13:35:22 GMT
UUUUUU ;-) Ihana tarina :-) ♡♡♡
|
|
|
Post by Sanni on Aug 31, 2015 14:27:40 GMT
Kiitus Minkaseni <33
|
|
|
Post by Sanni on Sept 7, 2015 15:37:50 GMT
SALLALLA RATSASTELUA (olen siis saanut Saralta luvan = Sara pyys et mä ridaan Sallal ja Galaxyl XDD) Kävelin Jääntallissa kohti Sallan karsinaa. Sara oli pyytänyt minulta apua hevostensa liikutuksessa, joten olin sopinut ratsastavani vuoropäivinä molempia hevosia. Aloitin Sallasta, sillä kaipasin maastoon. -Moikka Salla. Huikkasin karsinan ovelta. Salla nosti päänsä ja hörähti. Avasin karsinan oven ja astun sisään. Rapsutin hevosta leuan alta, jonka jälkeen otin harjat esiin. Salla oli ollut selvästi koko aamun sisällä, joten se ei ollut kovin likainen. Salla seuraili koko ajan touhujani ja nuuhki aina harjaa ottaessani uuden käteeni. Otin kaviot ja Salla nosti ne ongelmitta. Taputin Sallaa pepulle lopettaessani harjauksen. Varustettuani hevosen, talutin sen ulos. Nousin selkään ja suuntasin kohti maastopolkuja. Aurinko paistoi ja itseasiassa oli aika lämmin. Kävelimme pitkään pelkästään nauttien auringon paisteesta ja kuunnellen luonnon ääniä. Lopulta nostin töltin ja tien levetessä laukan. Salla kiisi huimaa vauhtia ja nautin täysin. Kaikki ajatukset nollaantuivat. Lopulta tie loppui ja siirsin Sallan takaisin käyntiin. Tamma ei edes näyttänyt väsyneeltä, mutta päättelin, että noin pitkän laukan jälkeen se tarvitsisi kyllä pienen levähdys hetken. Palatessamme tallille, minulla oli ihan älyttömän hyvä fiilis. Höpöttelin Sallalle kaikkea maan ja taivaan väliltä ja seurasin tarkasti sen korvien liikkumista. Pääsääntöisesti ne roikkuivat vain sivulla, mutta välillä ne kääntyivät eteen tai taakse kuunnellakseen tarkemmin ääniä. Tallilla otin aika reippaasti varusteet pois ja harjasin Sallan huolella. Jätin hevosen karsinaansa, sillä en ollut saanut tarkkoja ohjeita, minne minun olisi kuulunut Salla jättää. Niimpä sanoin heipat Sallalle ja lähdin kotia kohti. Toivottavasti ei tullut paljoa kirjoitusvirheitä
|
|
|
Post by Sara on Sept 8, 2015 5:20:17 GMT
:-DDDDDd kiittoos ja kiva tarina ! :-)) seuraavaks munki pitää nopee vetää koulutreenit Galaxyl et Nonpis pääsee sit ridaa sil esteitä sillee ku se on viel "hyväl" tuulel. XDDDD Väännäksää sen kans sitte kouluu vai esteitä? (Kannatan esteitä jos haluun varmistaa et pysyt epäsairaalakuntosena seuraava kaks kuukautta.)
|
|
|
Post by Sanni on Sept 11, 2015 15:48:05 GMT
:-DDDDDd kiittoos ja kiva tarina ! :-)) seuraavaks munki pitää nopee vetää koulutreenit Galaxyl et Nonpis pääsee sit ridaa sil esteitä sillee ku se on viel "hyväl" tuulel. XDDDD Väännäksää sen kans sitte kouluu vai esteitä? (Kannatan esteitä jos haluun varmistaa et pysyt epäsairaalakuntosena seuraava kaks kuukautta.) Juu valkkaan esteet, koska sairaala alkaa jo tympimää XDD
|
|
|
Post by Sara on Sept 12, 2015 6:17:01 GMT
Jooh, hyvä valinta! :DDDD
|
|
|
Post by Huusari on Sept 15, 2015 6:55:24 GMT
Hienoa Sanni!
Tarinastasi huokuu rauhallisuus, mikä tempaisi lukijansa mukaan maastoretkelle kanssanne. Minusta on vaan hienoa, että yksityisten omistajat antavat hoitajien ratsastaa hevosillaan jne. Se kertoo siitä, että ollaan lämminhenkisiä ja tullaan toimeen.
Muutamat kirjoitusvirheet bongasin tähän tuosta " Sallalla ratsastelua " tarinastasi: jääntallissa → tallin nimi, joten kirjoitetaan isolla → Jääntallissa. Pelkkä talli on siis pienellä, mutta tässä tapauksessa kyseessä on tallin nimi, joten siksi isolla. leuanalta → sanaa ei kirjoiteta yhteen, vaan oikein kirjoitettuna sana olisi → leuan alta. Niimpä → tämän sanan kirjoittaminen on aina yhtä hankalaa myös minulle. → Oikein kirjoitettuna sana on siis niinpä. Mutta älä huoli, et oo ainoo joka kirjoittaa tämän sanan väärin useammasti! Heposelle → kirjoitit tarinan kirjakielessä, joten kuulosti korvaan hassulta tarinan keskellä Heposelle. Puhe repliikissä tämä sopisi, mutta ei kuvailun keskellä. Sana kirjoitetaan myös pienellä, koska kyseessä ei ole erityisnimi. Ehkä paremmin voisi olla vaikkapa → ponille, hevoselle, Sallalle tms. kotis → tämä on ilmeisesti vain tahaton virhe.
Tässä siis mainittuna kaikki bongaamani kirjoitusvirheet tarinastasi. Kuten näet, nämä eivät ole pahoja virheitä. En minäkään kirjoita täysin virheetöntä tekstiä vieläkään, joten pienistä kirjoitusvirheistä ei kannata huolestua.
Sairaalakertomus on omalla tavallaan hieman surullinen, mutta samalla karu kuvaus kuinka joskus voi käydä. Ei kesälomatkaan mene aina suunnitelmien mukaisesti. Mutta yleisesti ottaen kirjoitat todella hienoja ja mukaansa tempaavia tarinoita. Jatka samaan malliin!
Saat kahdesta tarinastasi 50 v€
|
|
|
Post by Sanni on Sept 15, 2015 14:51:17 GMT
Onneks on joku, joka noita kirjoitusvirheitä korjailee! Mä en ees tota sun kommenttia lukiessa muistanu, että mä oon sielä jossain välissä sanonu "heposelle" XDD koska yleensä en tarinassa sellasta käytä (ainakaan omasta mielestäni XDD) ja "niinpä" on aina yhtä tuskaa kirjottaa ku toinen puoli päästä sanoo et se kirjotetaan "n" kirjaimella ja toinen "m" kirjaimella :DD
P.S. "kotis" tuli vahingossaa, koska a ja s on puhelimen näppäimistössä vierekkäin ;D
|
|
|
Post by Sara on Nov 16, 2015 14:38:50 GMT
:DDDD tuliki mieleen et pitäs vetää ne koulutreenit Galaxylle alle et se ei tappais sua esteillä sitku teet sen tarinan :DDD
|
|
|
Post by Sanni on Nov 17, 2015 18:23:17 GMT
:DDDD tuliki mieleen et pitäs vetää ne koulutreenit Galaxylle alle et se ei tappais sua esteillä sitku teet sen tarinan :DDD Heh, tuota.. Tarina mun osalta aaaika pahasti myöhäs XDD Tunnetusti. Pari tarinaa pitäs kirjottaa ni sit kirjotan sen Galaxyn " )))"
|
|
|
Post by Sara on Nov 17, 2015 18:30:12 GMT
Jjuup vedän sen kouluväännön eka :DD ei haluta sulle lisää sairaslomaa :DDD
|
|
|
Post by Sanni on Nov 23, 2015 18:52:31 GMT
TEMPON VAIHTELUJA hoitohevonen: Primadonna Belladonte "Della" Hevosen korvat kääntyilivät rauhallisesti käynnin tahdissa. Päätin ottaa tänään rennommin, sillä olimme treenanneet ahkerasti kisoja varten. Hieman ravi-laukka siirtymisiä ja sitten tempon vaihteluja. Aloitin nostamalla ravin. Menin keskiympyrälle keventäen ja pienensin sekä suurensin ympyrää. Ollessani suurehkolla ympyrällä, istuin harjoitusraviin ja nostin laukan. Dellan laukka oli niin ihanaa istua. Laukkasin noin kierroksen ja siirsin hevosen harjoitusraviin. Tein puolipidätteitä, kunnes ravi oli melkein yhtä hidasta kuin käynti. Dellahan toimi kuin ajatus. Miksi kaikki hevoset eivät voineet kulkea näin? Sitten lisäsin tempoa ja pidensin hieman askelta. Taisin antaa liian isot avut, sillä Della kompuroi pienesti äkkinäisessä lähdössä. Sain onneksi kasattua itseni nopeasti enkä horjahtanut paljoakaan satulassa. Pian nostin uudelleen laukan ja suuntasin koko uralle. Yritin tehdä kulmat ilman oikomista, mutta... Se vaatii kyllä lisää harjoittelua. Ehkä herkemmillä avuilla, sillä Della melkein pysähtyi yhdessä kulmassa kääntäessäni ja pidättäessäni aivan liikaa. Onnistuin siirtämään laukasta innostuneen hevosen pehmeästi käyntiin ja annoin pitkät ohjat. Taputin Dellaa kaulalle kehuen sitä ääneen kaikesta mahdollisesta. Mietin mitä tekisimme ensi kerralla. Ehkä maastoon. Tai sitten vaikkapa irtohypytystä. Joka tapauksessa nyt olisi kunnon rentoutuksen aika. Ainakin Dellan osalta. Aika lyhyt tuli, mutta mielestäni ihan kiva näin )Ihanan tunnelmallinen ja hyvin kuvailtu tarina :-) Sovitte Dellan kanssa hyvin yhteen ja teistä tuleekin varmasti lyömätön pari. Virheitä ei löytynyt, mistä olin hyvin iloinen. Nuo kolmoispisteet olisi kuitenkin voinut korvata pilkulla ja pituuttakin olisi voinut olla hitusen enemmän. Mutta ei se mitään. Saat 20v€ (:
- Minka
|
|
|
Post by Sanni on Dec 4, 2015 17:41:26 GMT
JOLUNAVAUSMAASTOhoitohevonen: Primadonna Belladonte "Della"Millä fiiliksillä joulunavausmaastoon?- Mahtavaa! Valkoinen joulu on tulossa! Ratsukin tuntuu olevan joulumielellä, kuten myös minä! Miten luulet ihmisten suhtautuvan kulkueeseen?- Toivon ainakin, että näkisin paljon iloisia kasvoja! Mitä joululauluja laulettiin?- mm. "Joulu on taas, joulu on taas, kattilat täynnä puuroo..." Mitkä olivat vastaan tulleiden ihmisten reaktiot?- Heidän ilmeensä olivat yllättyneitä. Retkestä ei oltu kerrottu etukäteen, joten joukko hevosia sai ihmiset yllättymään positiivisesti. Hevosille tuotiin omenan palasia ja me saivat silityksiä. Mitä mieltä tilan joulukoristeista?- Aivan loistavaa! Koristeet tuovat todellakin joulufiiliksen, toivottavasti mahdollisimman monelle. Mitä toivot joululahjaksi?- Villasukkia ei voi olla koskaan liikaa. Tykkäisin myös villapaidasta sekä suklaasta <3 Mulla ainakin oli mukavaa, toivottavasti muillakin!
|
|