|
Post by Sanni on May 26, 2015 11:26:02 GMT
Hihih. Minä innokkaana kirjoitin jo sen "esitelmän". Sen aiheena on LAUKKARATSASTUS. Se kertoo ulkomaiden laukkaratsastuksesta, Ranskanssa kun ollaan. Vähänkö siistiä mä en tiedä yhtään mitää laukkaratsastuksesta. ODOTAN INNOLLA!
|
|
|
Post by Sara on May 27, 2015 4:06:28 GMT
Mä en tiiä hirveesti. hihih. siis mistään.
|
|
|
Post by Nelli on Aug 12, 2015 9:54:11 GMT
Njaa... Se LAUKKARATSASTUS saattaa sitten tulla etuajassa tai myöhässä. Syynä on se että kirjoitin sen yhdellä ohjelmalla, ja se ei anna enää muokata tai kopioida sitä
|
|
|
Post by Nelli on Aug 29, 2015 6:12:09 GMT
20.8.15 Laukkaratsastus HUOM: Jotkut faktat saattavat olla vanhentuneita. Suomessa on erilaiset toimintatavat kun ulkomailla joista minä kirjoitan. Yleistietoa: -Tasaisella juostavien "sileiden laukkojen" lisäksi on olemassa sekaestelaukkoja. -Laukkaratsulla kilpailevaa ihmistä kutsutaan jockeyksi. -Useimmat huippulaukkurit ovat englannintäysiverisiä. -Laukkaratsastusta pidetään maailman vaarallisimpana hevosurheilulajina.
Laukkakilpailujen historia: Hevosten nopeuskilpailuja on luultavasti järjestetty niin kauan kuin ihminen on istunut hevosen selässä, joten hevosilla kilvoittelu lienee yhtä vanha keksintö kuin ratsastuskin. Ainakin roomalaiset harrastivat sitä, ja epävirallisia kilpailuja järjestettiin läpi keskiajan. Vähitellen kilpailuista kehittyi tiukkaan säädeltyjä tapahtumia, joissa lajiin varta vasten kasvatetut hevoset kilpailevat toisiaan vastaan.
Sekaestelaukkojen historia: Kiitäminen kilpaa esteiden yli sai alkunsa Irlannissa vuonna 1752, kun ratsukot juoksivat maastossa kirkontornilta seuraavalle hypäten samalla reitillä olevien porttien ja pensasaitojen yli.
Laukkaratsastus satula: Laukkaratsastus satulat on huomattavasti kevyempiä ja littanoita.
Kilpaileminen: Kilpaileminen aloitetaan hevosen ollessa kolmevuotias, mutta myös kaksivuotiaille on kilpailuja. Hevosen kilpailuissa kantaman painon (satulan ja jockeyn yhteispaino) säätely on tärkeä osa laukkakilpailuja, koska painolla voidaan verottaa juoksunopeutta paljonkin. Hevosen on aina kannettava tiettyä vähimmäispainoa, johon tarvittaessa päästään lisäämällä satulan taskuihin metallipainoja. Laukkakilpailujen matka vaihtelee paljon. Joissakin kilpailuissa laukataan vain noin 400 metriä, mutta kilpailumatkat saattavat venyä jopa moniin kilometreihin. Maailman tunnetuin sekaestelaukkakilpailu lienee Grand National, joka järjestetään vuosittain huhtikuussa Isossa-Britanniassa Aintreen laukkaradalla lähellä Liverpoolia- Tunnetuimpia sileitä laukkakilpailuja puolestaan ovat Yhdysvalloissa vuosittain järjestettävät kolmivuotiaiden likpailut Kentucky Derpy, Preakness Stakes ja Belmont Stakes, jotka yhdessä muodostavat Triple Crownin.
|
|
|
Post by Nelli on Aug 29, 2015 6:15:22 GMT
Tuli vähän liian lyhyt :/
|
|
|
Post by Sara on Aug 29, 2015 6:16:18 GMT
Eiiise mitää
|
|
|
Post by Sanni on Sept 7, 2015 15:32:16 GMT
On kyllä menny vähän pieleen koko juttu, ku aina kaikki jutut tulee myöhäs :/
|
|
|
Post by Sanni on Sept 7, 2015 15:32:40 GMT
Mutta laitan nyt tän oman juttuni aivan älyttömästi myöhässä XDD
|
|
|
Post by Sanni on Sept 7, 2015 15:33:18 GMT
16.6.2015 ESITELMÄNI ISLANNINHEVOSISTA
Nyt on siis minun vuoroni kertoa jostakin ja päätin ottaa aiheekseni Islanninhevoset, sillä ne ovat aivan ihania monitoimi hevosia. Voi mennä koulua, esteitä, maastossa tai vaikkapa ihan maastakäsin työskentelyä. Jos et ole vielä ollut niin sanon tässä heti aluksi, että issikka vaelluksella todellakin kannattaa käydä! Vaikkei Islanninhevoset osaakkaan mitään älyttömiä koulukiemuroita ja metrin kokoisia esteitä, niillä voi silti kilpailla, nimittäin vaikkapa askellajiratsastuksessa. En ole itse tuota lajia testannut, mutta näyttää ihan älyttömän kivalta! No mutta, meninpäs taas ohi aiheen. Ehkä ensikerralla sitten enemmän askellajiratsastuksesta, mutta nyt ovat aiheena Issikat! Elikkäs kuten jo mainitsinkin, ne ovat hyviä monessa lajissa tietenkin riippuen miten niitä on koulutettu yksilöinä. Tulikin tästä yksilöistä puheen ollen mieleen, että vaikka suurimmaksi osaksi islanninhevosia kuvaillaankin rauhallisina ja kiltteinä, eivät ne sitä aina ole. Itsekkin olen itseasiassa istunut pystyyn nousevan ja pukittelevan hevosen selässä ja usko tai älä, se oli islanninhevonen! Olen myös tippunutkin pari kertaa issikalta, tosin ilman satulaa, mutta kuitenkin sen takana oli pukki. Nyt voisin ehkä kertoa hieman itse rodusta, sillä tämähän on mennyt jo täysin omien kokemuksieni jakamiseksi. Aloitetaampa vaikka siitä, että islanninhevoset ovat ponikokoisia hevosia, aivan kuten falabellatkin. Islanninhevoset eivät siis ole poneja, vaikka ovatkin alle 148cm. Tiesitkö muuten, että islannista vietyjä islanninhevosia ei saa enää viedä takaisin kotimaahansa, sillä rotu halutaan pitää puhtaana. Tämä taas tarkoittaa sitä, että Islannissa ei ole muita hevosia, kuin puhdas rotuisia issikoita! Suomessa on perustettu paljon islanninhevostalleja eli siellä pääosin kaikki hevoset ovat islanninhevosia. Näillä talleilla saa normaalisti ostettua vaelluksia tai ns. irtomaastoja tai kausikortteja maastoihin. Yleensä näillä talleilla pääsee myös vakituntilaiseksi, joten eivät ne loppujen lopuksi kovin paljon eroa "normi" talleista. Islanninhevostalleilla, ei aina ole varsinaista tallirakennusta vaan sen tilalla on pihatto talli. Hevoset oleilevat siis koko ajan ulkona tai sateensuojassa eli pihaton sisäosassa. Hevoset saa tarvittaessa kaikki pihattotalliin sisälle, mutta normaalisti hevoset pysyvät ulkona. Näin ollen hevosille kasvaa talvikarva, eikä sitä saa leikata pois, sillä talvipakkasella loimikaan ei välttämättä riitä. Meinasin melkein unohtaa mainita tärkeimmän asian, sillä islanninhevosethan ovat tunnettuja kahdesta "ylimääräisestä" askellajistaa. Toinen näistä on töltti ja se on hyvin yleinen islanninhevosilla ratsastaessa. Se on tavallaan ravin ja käynnin väliltä, mutta se on siis nelitahtinen eli jalat nousevat yksi kerrallaan. Töltissä ei ole liitovaihetta, kuten ravissa ja laukassa sekä viidennessä askellajissa passissa. Töltistö vielä sen verran, että se on periaatteessa sama asia kuin ihmisten pikakävelijät. Toisinkuin töltissä, passissa on siis liitovaihe. Se on melkein kuin ravis, mutta kun ravissa on kaksi vastakkaisen puolen jalkaa samaan aikaan ilmassa, on passissa kaksi saman puolenjalkaa samanaikaisesti ilmassa. Luulisin, että puhtaalla passilla saattaa jopa päästä kovempaa kuin laukalla. Laukka on islanninhevosilla, ihan älyttömän kovaa menoa. Jotkut hevoset pääsevät jopa lähemmäs 90km tuntivauhtia. Eli lähemmäs satasta! Pellolla rallittelu, onkin islanninhevosten kanssa mitä mahtavinta puuhaa.
Nyt tuntuu kyllä siltä, että jotain tärkeää jäi mainitsematta, mutta antaa olla.
|
|
|
Post by Sanni on Sept 7, 2015 15:34:04 GMT
Tajusin muute just et tuol on triljoona k-virhet :'D
|
|
|
Post by Huusari on Oct 1, 2015 19:28:12 GMT
Tästä tehdään uusi aihe, koska tämä on vähän sekava ja tosiaan aika unohdettu juttu. Samalla luvassa jotain uutuuksia, joten pysykää kuulolla!
|
|