|
Post by Sara on Jan 11, 2015 9:52:52 GMT
oikeesti ei saa kirjottaa noin hyvin! :0 se ei oo sallittua! eikä myöskään jättää tarinoita jänniin kohtiin! :0
|
|
|
Post by Zoe on Jan 11, 2015 11:04:34 GMT
Äh, jos osaisin kirjoittaa hyvin pystyisin kuvailemaan paremmin. Ärsyttää, kun en osaa kuvailla tarpeeksi hyvin. Älä huoli tuo jatkuu pian ;-)
|
|
|
Post by Sara on Jan 11, 2015 17:07:38 GMT
Osaatpas äläs yritä valehdella >:'DD
|
|
|
Post by Zoe on Jan 11, 2015 18:33:14 GMT
Tässähän ihan punastuu, mutta ainakin äikän opettajan mielestä mun tarinat on 7 tai 8
|
|
|
Post by Huusari on Jan 20, 2015 20:05:39 GMT
Välikatsaus tarinoihisi
( tämä katsaus koskee siis foorumin päiväkirjaasi. ) :
Runoja: 5 Tarinoita: 28 Kuvat: 7 v€: 155v€ Suoritetut hoitomerkit: Huusarin hajamielisyyden päiväSuoritetut ekstratehtävät: Ei suoritettuja ekstatehtäviä. Palkinnot: Cassiel - Yleisraippa "Glitter". Värejä on kolme vaihtoehtoa; sininen, vaaleanpunainen ja keltainen. Kommentti: " Tarinasi ovat eläviä ja värikkäitä, niitä jaksaa lukea.
Tarinoissasi on kiva juoni, joka ei käy tylsäksi missään vaiheessa.
Välillä kuitenkin juoni etenee liian nopeasti, jonka voi kuitenkin estää kuvailemalla vähän enemmän.
Aikamuoto tarinoissasi vaihtuu välillä, joka pistää hieman simään.
Pilkkujen paikat ovat vielä vähän myöskin hakusessa, mutta ne tulevat lopulta ajan myötä oikeisiin paikkoihin.
Vuoropuhelu ja kerronta on selkeää ja kivaa luettavaa, arvostan. "
^^ Juurikin näin. Vastailen tarinoihisi itse vielä kommenteilla ja lisäilen puuttuvat v€:t ja päivittelen sitten oman kommentini kaappiisi. Hoitopaketti: Täyshoito Maksutapa: Tarinat (?) Ps. Coffeen sivut + Sweetin sivut.
|
|
|
Post by Zoe on Jan 20, 2015 20:29:47 GMT
Raipan väri vaaleanpunainen :-)
|
|
|
Post by Zoe on Jan 20, 2015 20:31:49 GMT
Mun kaapista puutuu, että olen Fantan hoitaja ja paketti on itsehoito.
|
|
|
Post by Zoe on Jan 26, 2015 17:55:54 GMT
14.1.2015 ~ Summer saapuu ja Michael valmennus Kuuluu hirveää pauketta, kun saavun äitini kanssa tallille. Summer potkii trailerin ovea ja hirnuu. Trailerissa oleva Sweet rupeaa myöskin potkimaan ja hirnumaan. Viereisessä tarhassa oleva Coffee hermostuu ja rupeaa ravaamaan aidan vierellä. Minä ja hyvä ystäväni Jasmin hyppäämme ulos autosta. Jasmin lähti auttamaan Summerin kanssa ja Sweetin eläinlääkäri tarkastuksessa. " Hei. Minä olen Michael Rosewood," Michael esittäytyy Jasminille. " Jasmin Kataja," Jasmin vastaa. " Hei sinulla on se Cooper hevonen.!" Michael muistaa. Jasmin nyökkää ja lähtee minun kanssani traileriin. Michael lähtee sillä aikaa kahville äitini kanssa. " Uu. Kuuluisa Summer!" joku ivaa takaani. Käännähdyn nopeasti ympäri ja tajuan seisovani Stella. Kyllä, Jonin tyttöystävä! " Ja mitähän sinä täällä teet?!" vastaan ja autan Jasminia avaamaan trailerin ovea. " Kyllä minä saan olla täällä," Stella vastaa tylysti. Jasmin jää ulos, kun minä livahdan traileriin irroittamaan Sweettiä. " Auts!" kiljahdan. " Mitä nyt?" Jasmin kysyy. " Sweet näykkäisi ja Summer talloi varpaat," vastaan ja talutan Sweetin ulos. Sweet hirnuu ja pysähtyy pihalle. Coffee hörähtää vastaukseksi. " Voitko viedä Sweetin karsinaan ja ottaa kuljetussuojat pois ja laittaa pinkit pintelit jalkoihin?" pyydän Jasminia. Jasmin ottaa narun ja lähtee ponin kanssa talliin ja sillä aikaa minä palaan traileriin hakemaan Summerin varusteita. Summer potkii seinää heti minut nähdessään. Saan kuitenkin uhittelevan tamman irti ja ulos trailerista. " Tuoko on sinun ensimmäinen hevosesi?" Stella kysyy ivallisesti. " Kyllä on," vastaan ja pidän lujasti kiinni temppuilevan hevosen narusta.
" Huh. Nyt Summer on tarhassa Coffeen kanssa ja minä voin lähteä Sweetin kanssa ratsastamaan," huokaisen helpotuksesta. " Minä voin lähteä auttamaan," Jasmin tarjoutuu. " Minulla on parempi idea. Michael! Michael! Voitko pitää minulle ja Jasminille tunnin?" pyydän ohikulkevaa miestä. " Olkoon. Tulkaa maneesiin puolen tunnin päästä," Michael vastaa. " Lähdetään hakemaan Coffee tarhasta," sanon Jasminille hymyillen.
Sweet luimii, kun minä kiinnitän ponin käytävälle. Sweet kuopaisee äkäisenä lattiaa ja irvistää minulle. Otan harjan Sweetin harjalaatikosta. Kaikki Sweetin harjat on pinkkejä. Muuten tamman varusteet on pinkkejä tai liiloja. Sweet ei suostu nostamaan kavioitaan. Nojaan vasten ponin kylkeä, jotta poni siirtäisi painoaan toiselle puolelle. Sweet painaa kavionsa itsepäisesti lattiaan. " Nyt se kavio ylös," murahdan ponille. Hämmästyksekseni poni nostaakin kavionsa ylös ja minä pystyn putsaaman sen. Voin putsata muutkin kaviot, koska Sweet luovuttaa ja nostaa kavionsa. " Mitkät varusteet minä laitan?" Jasmin kysyy. " No, laita suojat etujalkoihin, nuo suitset joissa on alaturpis ja varmuuden vuoksi estesatula," vastaan miettelijäänä ja kerään Sweetin varusteet mukaani. Laitan Sweetin muut varusteet lattialle ja nostan satulan ponin selkään.
" Sitten ravia ilman jalustimia. Keventäkää," Michael määrää. Minulla on " pieniä " hankaluuksia Sweetin kanssa. Poni ei tottele yhtään. Sweet yrittää pukitella, kulkee sivuttain eikä suoristu saati taivu mihinkään suuntaan. Saan ponin kuitenkin raviin. " Jalat rentoina alas. Herran jumala, miten tuo poni voi olla VaB tasoa," Michael taivastelee. Poni kulkee todellakin kaikkea muuta, kuin hyvin. Turpa kohti kattoa, pukitellen ja kiitoravia. Minulla on nyt jo hiki taistellesssa Sweetin kanssa. Joudun pitämään kunnolla kiinni Sweetin harjasta. Coffee kulkee hyvin ja polkee takajalkoja kunnolla alleen. Jasmin istuu ryhdikkäästi ja Coffee kulkee kaula kaarella. Jasmin ei pompi ollenkaan vaan keventää tahdikkaasti. " Hyvä Jasmin. Yritä saada se Sweet kulkemaan paremmin," Michael määrää.
Tunnin jälkeen me viemme Sweetin ja Coffeen Summerin luo tarhaan. " Coffee on ihana. Ja se hyppää kuin unelma," Jasmin kehuu. " Coffee on. Sweetkin meni joten kuten loppu tunnista. Enkä tippunut, kun kolme kertaa sillä okserilla," naurahdan. " Kuka tippui okserilla?" Sara kysyy uteliaana ja istuu viereeni aidalle. " Zoe tippui Sweetiltä," Jasmin vastaa ja silittää Coffeeta. Hetken me istumme hiljaa katsellen kahta hevosta ja yhtä luimivaa ponia. Kaikilla on jaloissaan pintelit ja Sweetillä on päällään loimi. Sweetillä on pinkit pintelit, Coffeella punaiset ja Summerilla violetit.
Huomenna alkaa leiri
|
|
|
Post by Zoe on Jan 31, 2015 20:12:24 GMT
15 ~~ Ei hyvin mene
Niin erilaiset yhdessä ollaan, mut mun elämässä riittää kun oot tässä Katsoo kai toiset ristiin ja nollaan se ei haittaa yhtään, tuli sulattaa jään niin erilaiset yhdessä ollaan. Oot tyttöni mun, oon tiukasti sun. Oot tyttöni mun.
Robin Erilaiset
Coffee hörähtää minulle, kun saavun tammojeni tarhan portille. Tamma painaa päänsä minun syliini, kun astun lähemmäksi. Rapsutan hetken aikaa rakkaan hevoseni otsaa. Sweet kääntyy minusta poispäin ja potkaisee taakseen. Poni mulkoilee minua happamasti, kun minä napsautan narun kiinni Coffeen riimuun ja lähden hevosen kanssa talliin. Sweet jää yksin tarhaan murjottamaan. Talutan Coffeen karsinaan ja riisun tammalta loimen ja riimun. Otan pintelit pois tamman jaloista ja tutkin samalla, että jalat ovat kunnossa. Etujalat ovat kunnossa, mutta vasen takanen on hieman turvonnut ja lämmin. Jalassa on myös pieni haava. " Hei!" Huusari tervehtii karsinan ovella. " Hei. Coffeen vasen takanen on näköjään kipeä," vastaan. Huusarikin tulee katsomaan tammani jalkaa. " Taitaa olla vain jotenkin venähtänyt. Kannattaa puhdistaa tuo haava ja laittaa linimenttiä. Pari päivää, kun taluttelet hevosta niin kyllä se siitä," hän toteaa. " Joo, niin minä teenkin. Putsaankin haavan heti ja lähden maneesiin taluttamaan Coffeeta," sanon ja lähden hakemaan puhdistusainetta varustehuoneesta. " Käy sen jälkeen puhdistamassa Fantan varusteet ne on aika likaiset," Huusari sanoo vielä ja lähtee. Nappaan lääke purkin ja linimentin mukaani ja palaan Coffeen luo. Laitan riimun tamman päähän ja talutan hevosen käytävälle. Kiinnitän tamman ketjuihin ja kumarrun jalan viereen. Ensin putsaan kaviokoukulla tamman jalan. Sitten suihkutan desinfiointi ainetta haavaan. Tästä Coffee ei tykkää ja potkaisee jalallaan taakse, osuen melkein minua polveen. " Sooh. Ei hätää," rauhoittelen. Coffee laskee jalan alas, mutta ei varaa painoa jalalle. Avaan linimentti purkin ja levitän sitä jalkaan. Coffee hörähtää tyytyväisenä. Tamma pitelee jalkaansa hieman irti lattiasta. " Taidan laittaa tähän vielä siteen," mutisen. " Hei Zoe!" joku sanoo takaani. Käännyn ja huomaan tulijan Carolineksi. " Moi. Mitäs sinä?" kysyn. " Mitäs tässä. Bella pyysi minua hakemaan lisää satulasaippuaa," Caroline selittää. " Voisitko antaa minulle tuon siteen?" pyydän. Caroline ottaa siteen Coffeen harjapakista ja ojentaa sen minulle. Minä sidon sen Coffeen jalkaan ja nousen ylös. Coffee laskee jalkansa varovasti maahan. " Kiitos," kiitän. " Miten Coffee satutti jalkansa?" Caroline kysyy minun laittaessani loimen tamman selkään. " Tarhassa. En tiedä enempää. Luulen, että Coffee on kompastunut," vastaan ja kiinnitän loimen hihnat.
" Moi Sara," tervehdin taluttaessani Coffeeta maneesiin. " Hei. Mikä Coffeen jalassa on?" Sara kysyy. " Se on varmaankin kompastunut tarhassa. Sen jalassa on pieni haava ja jalka on turvonnut ja lämmin," kerron. " No höh! Tuletko putsaamaan Fantan varusteita?" Sara kysyy. " Joo tulen. Nähdään siellä!" sanon ja kävelen maneesiin. Coffee seuraa minua hitaasti, mutta pystyy kuitenkin jo varaamaan painoa kipeälle jalalleen. Coffee kävelee kiltisti minun vierelläni ympäri maneesia. Pikku hiljaa tamma pystyy varaamaan enemmin painoa jalalleen. " Hieno tyttö," kehun tammaa ja rapsutan hevosen kaulaa. Coffee hörähtää ja tönäisee minua lempeästi turvallaan. Naurahdan ja halaan rakasta hevostani.
" Hei," sanon ja istun Saran viereen Fantan varusteet mukanani. Otan satulan ja rupean putsaamaan sitä. Sara putsaa Nikolaksen satulaa. " Mitä Alexille kuuluu?" Sara kysyy nauraen. " Hyvää. Hän tulee huomenna ratsastamaan kanssani," kerron hymyillen. " Uuu. Söpöä," Sara nauraa ja väistää, kun heitän häntä Fantan hevosnamilla.
|
|
|
Post by Zoe on Feb 4, 2015 18:33:09 GMT
Tässä on nyt kuva minusta. En osaa piirtää ihmisiä : /
|
|
|
Post by Sara on Feb 4, 2015 19:05:18 GMT
Upeeeee!!!! Pitäakö munkin? (;
|
|
|
Post by Zoe on Feb 5, 2015 7:57:20 GMT
Pitää!! No ei Kyl oo
|
|
|
Post by Sara on Feb 5, 2015 17:40:06 GMT
Laitan sit privaan Halukkat yv ni laitan teillekki
|
|
|
Post by Zoe on Feb 10, 2015 18:29:21 GMT
16 ~~ Riiviö poni ja ontuva Coffee
Mul ei oo muuta, kuin mahdollisuus ja tieto siitä, että mitä mä tahdon voin saavuttaa. Koval duunil asiat vaan onnistuu Kokeillaan ja sit taas noustaan, jos kaadutaan. Hanskat ei tipahda periks ei anneta. Ne sanoo et pysty, et voi, ei kannata. Mun korvissa se kaikki kuullostaa haasteelt. Ne saa luun kurkkuun saa ku tulosta taas teen. Jatka, jaksan vaik väkisin. Jos se ois helppoo, kaikki tekis niin. Mus on voima, jota ei voi vaientaa. Pusken täysii aina vaan. Mun ei täydy vaan mä saan.
Elastinen Eteen ja Ylös
Kävelen kohti tallia. Ratsastuskassi painaa ja lunta sataa. Kassissa on ratsastuskengät, toinen takki, pipo, hanskat, sukat ja turvaliivi. Muut varusteet ovat omassa kaapissani tallilla. Talli näkyy jo. Äkkiä takaani lähestyy auto. Vilkaisen taaksepäin ja huomaan auton tulevan kohti minua väistän hieman sivulle, kun auto ajaa ohi. Liukastun ja kaadun lumiseen ojaan. Istun lumisessa ojassa kiroillen oikein kunnolla. Ratsastuskassi on onneksi yhä ylempänä tien vieressä. Nousen seisomaan ja yritän kiivetä ojan reunaa pitkin ylös. Kaadun kuitenkin takaisin ojaan. " Voi itku," mutisen ja lähden kiipeämään. Tällä kertaa pääsen ylös ja voin jatkaa matkaani kohti tallia. Huomaan heti Sweetin tarhassa. Poni juoksee tarhaa ympäri ja pukittelee. No, ainakin poni käyttää nyt energiaansa. " Moi!" Sara tervehtii, kun minä saavun Coffeen luo talliin. Sara seisoo tammani luona silittämässä hevosen kaulaa. " Moi. Miten minun kultaseni voi?" kysyn. Menen Saran ohi Coffeen karsinaan. Coffee hamuaa minun olkapäätäni, kun minä kumarrun katsomaan tamman jalkaa. Jalassa on side ja se on turvonnut ja yhä arka. " Hym. Onneksi se eläinlääkäri tulee vielä tällä viikolla," mutisen. " Niinpä," Sara sanoo ja päästää minut karsinasta. Coffee seuraa minua ja hörähtää. Tamma hamuaa minun taskuani ja tönäisee Saraa ystävällisesti. Sara nauraa ja silittää Coffee päätä. Minä annan hevoselle palan leipää. " Mutta nyt minun pitää lähteä kotiin," Sara sanoo. " Minun pitää lähteä hakemaan Sweet tarhasta ja lähteä maneesiin," sanon.
" Pysy nyt paikoillasi," kivahdan ponille, joka ei millään haluaisi pysyä paikoillaan. Sweet on ketjuissa kiinni molemmin puolin käytävällä. Poni yrittää näykätä minua ja potkaisee taakseen. Saan kuitenkin harjata ponin kylkeä. Vieläkin poni yrittää näykkiä. Laitan harjan takaisin Sweetin harjapakkiin ja otan kaviokoukun. Sweet ei millään halua nostaa kaviotaan. Joudun nojaamaan ponia vasten ja maiskauttamaan. Vain siten saan kaviot ylös. Vihdoin saan ponin kaviot putsattua. Nostan satulan ponin selkään. Liu'utan satulan paikoilleen. Suoristan huovan ja livahdan ponin kaulan ali toiselle puolelle. Lasken vyön alas ja suoristan tältäkin puolelta huovan. Palaan toiselle puolelle ja kiristän vyön. Otan suitset ja laitan ohjat ponini kaulalle. Joudun painamaan Sweetin hammaslomaa, jotta saan kuolaimet ponin suuhun. Liu'utan niskahihnan ponin korvien yli ja kiristän hihnat. " Hyvältä näyttää," Alex sanoo äkkiä takaani. " Moi. Kiitos. Saatkin lähteä maneesiin," sanon ja laitan kypärän päähäni. " Mikäs siinä. Aijotko hypätä?" Alex kysyy. " Joo. Saat rakentaa esteitä," vastaan ja irrotan Sweetin ketjuista ja lähden kohti ulko-ovea.
Ponnistan Sweetin selkään. Alex pitelee kiinni ponin ohjista, mutta silti poni yrittää heittää minut jo selästään. Pääsen kuitenkin selkään ja kiristettyä vyön ja säädettyä jalustimet. Painan kevyesti pohkeilla ja Sweet lähtee uralle kävelemään pitkin ohjin. Sweet tuntuu energiseltä, ihan kuin poni olisi pommi, joka voi räjähtää milloin vain. Ponin lyhyt harja heiluu suloisesti edessäni. Painan jälleen kevyesti pohkeillani ja Sweet siirtyy raviin. Teen muutamia voltteja saadakseni ponia rennommaksi ja kuulolle. Hämmästyksekseni Sweet ei pukittele tai yritä ryöstää. Ehkäpä poni on tajunnut kumpi määrää. " Teenkö ristikon?" Alex kysyy ja raahaa kaksi tolppaa ja kolme puomia maneesin keskelle. " Joo joku 60 cm olisi hyvä," vastaan ratsastaessani Sweetiä voltilla. Alex rakentaa esteen. Käännän Sweetin kohti ristikkoa. Sweet yrittää ryöstää, mutta minä pidätän lujasti. Sweet lähestyy estettä ravissa korvat hörössä. Nousen kevyeen istuntaan ja Sweet kieltää. Lennän ponin kaulan yli esteen eteen. Sweet kiskaisee ohjat käsistäni ja laukkaa pukitellen karkuun. Alex piirittää ponin maneesin nurkkaan ja taluttaa minun luokseni. " Uudestaan vaan," Alex sanoo ja pitää kiinni Sweetin ohjista, minun hypätessä ponin satulaan. Ohjaan Sweetin esteelle ja nyt poni hyppää esteen. Hyppään saman esteen vielä kolme kertaa ravissa ja kolme kertaa laukassa. Sweet tottelee minua ihmeen hyvin. " Tee siitä 70 cm okseri," pyydän. Alex tekee heti okserin. " Kannattaa hypätä laukassa," Alex sanoo ja jää seisomaan okserin viereen. Ohjaan Sweetin laukassa okserille. Sweet kiihdyttää, mutta puolipidätteellä saan ponin rauhoittumaan. Sweet tulee hyvin esteelle. Nousen kevyeen istuntaan. Sweet pukittaa ja minä lennän jälleen ponin selästä. " Sattuiko?" Alex kysyy ja ottaa Sweetin kiinni. " Ei," vastaan ja hyppään takaisin ponini selkään. Teen voltin ja ohjaan Sweetin uudestaan laukassa okserille. Sweet kiihdyttää enkä saa ponia hillittyä. Sweet laukkaa esteen ohi ja pukittaa mennessään. En tipu, mutta silloin poni pysähtyy ja minä lennän ponin pään yli maahan. " Sattuiko?" Alex kysyy ja tuo Sweetin luokseni. " Ei," vastaan ja hyppään ponin selkään.
" Sehän meni lopuksi hyvin," Alex kehuu. " Niin. Sweet rauhoittui," vastaan. " Se on loppujen lopuksi ihan kiva poni," Alex sanoo. " Onhan se," vastaan nauraen.
|
|
|
Post by Zoe on Mar 7, 2015 18:46:22 GMT
17 ~~ Kun kaikki romahtaa
Jos kaikki romahtaa ja tarviit olkapään. Mä lupaan olla tääl Sua varten, sua varten Ja vaikket sä aina nää, mä olen aina tääl Sua varten, sua varten Et yksin jää, et yksin jää Vaik kaikki romahtaa ja tarviit olkapään Mä lupaan olla tääl Sua varten, sua varten
Robin Sua varten
Kävelen kohti tallia. Kerrankin minulla ei ole mukanani painavaa ratsastuskassia, vaan jätin tavarani edellisenä iltana kaappiini tallille. Kävellessäni kuuntelen musiikkia, jolloin matka menee huomaamatta ja pian olenkin jo tallin pihassa. " Huomenta!" ohikulkeva Kristian sanoo, kun minä laitan puhelimen taskuuni. " Huomenta. Onko maneesi vapaana?" kysyn. " Onhan se. Kenttäkin on," Kristian vastaa. " Hyvä," vastaan ja lähden Kastanjan luo. Kastanja tulee innoissaan karsinan ovelle, kun tamma kuulee minun ääneni. " Hei, kulta," sanon hevoselle. Silitän Kastanjan päätä ja tamma työntääkin päänsä minun syliini. Rapsutan hevosta korvan takaa, josta tiedän hevosen nauttivan suunnattomasti. Livahdan karsinaan tamman seuraksi. Rupean harjaamaan Kastanjan kylkeä. Kastanja sulkee silmänsä ja huokaisee tyytyväisenä. Kastanja on onneksi aika puhdas, koska tamma on ollut koko yön sisällä tallissa. Vaihdan harjan kaviokoukkuun ja pyydän Kastanjaa nostamaan jalkansa. Kastanja nostaa kavionsa ja saan putsattua ne melko nopeasti, vaikka kavioissa on paljon mutaa ja muuta likaa. " Moi Zoe," Sara moikkaa satulahuoneessa. " Moi," sanon ja otan Kastanjan satulan syliini. " Zoe! Siinähän sinä olet Alex käski antaa sinulle tämän kirjeen," huoneeseen tullut Michael sanoo ja antaa kirjeen minulle. Taittelen kirjeen auki ja rupean lukemaan kirjettä.
Hei Zoe!
Kun luet tätä kirjettä, minä olen jo lähtenyt. Michael lupasi antaa sinulle tämän kirjeen ja jos sinä tätä luet, hän teki sen. Muistatko ne hevosvarkaat, jotka sieppasivat sinut ja Fantan, silloin kun Joni jätti sinut? He ovat nyt varastaneet lisää hevosia, joiden joukossa on myös Jonin Ravel. Minä ja Joni lähdimme tänä aamuna Englantiin, jotta saisimme Ravelin takaisin. Olisin halunnut ottaa sinut mukaani, mutta se olisi ollut liian vaarallista. En tiedä edes milloin voin itse palata takaisin. Pelkään eniten etten näe sinua enää koskaan. Pelkään myös itseni, Jonin ja hevoseni puolesta. Lupaan palata takaisin. Sitten emme eroa enää koskaan, mutta nyt minun on pakko lähteä,
Hyvästi!
Alex
" Mitä siinä luki?" Sara kysyy uteliaana. Annan kirjeen Saralle ja istun järkyttyneenä sohvalle. Michael lukee kirjeen Saran olan yli. Kun molemmat ovat lukeneet, Sara antaa kirjeen minulle. Kumpikaan ei sano mitään. Edes tallissa olevat hevoset eivät liikahtele tai muutenkaan pidä ääntä. " Zoe?" Sara sanoo varovasti. Nostan katseeni maasta. Poskiani pitkin valuvat kyyneleet tipahtelevat kimmeltäviksi pisaroiksi lattialle. Kumpikaan ei vieläkään osaa sanoa mitään. " Alex tulee kyllä takaisin," Michael sanoo hetken kuluttua. Nyökkään. Niin, hänen on pakko tulla. Hänen täytyy tulla takaisin.
|
|