|
karoliina
Tallitupailija
Entrepneur William♥
Posts: 6
|
Post by karoliina on Jul 29, 2015 20:55:45 GMT
Herätys soi kello 8. Poikaystäväni Ilkka nukkui vielä sikeästi vieressäni. Niin suloisesti, että mikäli en olisi ollut menossa katsomaan uutta hoitohevostani Williä, en olisi raaskinut häntä herättää. Nyt tuo kuorsaava äijä sai kuitenkin luvan herätä. -Herää jo, yritin ensin rauhallisesti herätellä häntä jonka jälkeen parien kirosanojen ja huutojen jälkeen hän käänsi kylkeä. Heittelin häntä muutamaan otteeseen tyynyllä, vein häneltä peiton ja loppujen lopuksi jouduin lähes kiskoa hänet pois sängystä. Se oli varmasti Ilkan mielestä maailman ihanin herätys maailman ihanimmalta tyttöystävältä. Odotin kovasti tallille menoa pitkän tauon jälkeen. Hevoset olivat aina olleet lähellä sydäntäni, mutta opiskeluiden ohella rakas harrastus oli jäänyt erittäin pieni muotoiseksi. Nyt kuitenkin pääsisin pitkästä aikaa hevosten pariin. Parinkymmenen kilometrin päästä pienestä asunnostamme sijaitsi hevosjärvi ja ratsastuskoulu Kastanja. Sinne oli etsitty hoitajaa Will nimiselle hevoselle ja minusta tuntui sen olevan kuin kutsumus. - Mikä idea sinne tallille on nyt tähän aikaan mennä, Ilkka kysyi närkästyneenä. - Haluan mennä ajoissa ja ei sun joka päivä tarvitse koko päivää nukkua, nauroin samalla kun kaadoin meille aamukahvia. Istuimme keittiön pöydän ääressä kaikessa hiljaisuudessa ja nautimme kahvista. Minulla ei ollut omaa autoa eikä ajokorttiakaan, joten Ile pääsisi heti aamusta kunnian heittää minut tallille. Tiesin Ilkalla olevan väsy, mutta tiesin myös sen, ettei hän oikeasti ollut kiukkuinen kunhan pelleili. Kahvin juotuani vaihdoin nopeasti vaatteet poikaystäväni vanhasta, isokokoisesta ja niin ihanan tuoksuisesta t-paidasta tallivaatteisiin. Tällä hetkellä tallivaatteisiini tarttunut hevosen tuoksu miellytti minua kuitenkin enemmän, sillä odotukset olivat korkealla. Kello oli hieman yli yhdeksän kun punainen vanha automme päristeli tallin pihaan. - Kiinnostaisko suakin tulla katsomaan hevosia, kysyin Ileltä veikeästi. - Jätän paskan keräämisen sinulle kiitos vain rakas, hän naureskeli, pussasi minua hellästi poskelle ja jätti minut yksin tallin pihaan. Tallin pihapiiri oli upea ja suuri. Mietin ensin, että minne pitäisi mennä. Kauempana näin nuoren naisen taluttavan hevosta. Kävelin reippain askelin heitä kohti. -Hei olen Karoliina ja Willin uusi hoitaja, tervehdin naista. - Husaari Rosewood. Yksi tilan omista, nainen esitteli itsensä ja kättelimme. Tilanne tuntui niin viralliselta, että minua rupesi hymyilyttämään. Nainen näytti minua hieman vanhemmalta, mutta silti kovin nuorelta. Upeaa, että noin nuori ihminen on osana näin mahtavaa tilaa mietin samalla, kun kuljin Husaarin perässä. Hän vei hevosen tarhaan, jonka jälkeen kiersimme tilaa. Juttu luisti heti alkuun hyvin. Koko paikka upeine rakennuksineen olivat niin mahtavia sekä ensivaikutelma ihmistenkin kannalta, että odotukset olivat korkealla. Viimein Husaari johdatti minut niitylle, jossa Will söi muiden hevosten kanssa heinää. Hevosten päät nousivat kun saavuimme. Olin nähnyt Willistä kuvan, joten tunnistin sen heti. Husaari ojensi minulle riimun-narun ja lähdimme kulkemaan Husaari etunenässä rauhallisesti kohti hevoslaumaa. Uteliaat hevoset katselivat meitä uteliaina. - Will on aikamoinen jukuripää, sitten mutta en usko että teille tulee ongelmia. Sitä on kyllä helppo taluttaa, mutta varsinkin ratsastaessa se osaa halutessaan olla hankala, Husaari selitti. Hymyilin. Muistelin entistä hevostani, joka minulla oli muutamia vuosia sitten. Sen nimi oli Carlos, mutta se olikin jo hieman kamalampi jukuripää, mutta silti niin rakas. Will kuitenkin vaikutti sopivan haastavalta hevoselta, mutta kuitenkin sellaiselta jonka kanssa voisi hyvän luottamuksen rakentaa. Will antoi hyvin ottaa itsensä kiinni. Se katsoi minua tutkiskelevasti. Voi kuinka mahtavan näköinen hevonen, ajattelin. Lähdin taluttamaan sitä kohti tallia. Will käveli reippaasti vierelläni ja katseli minua uteliaasti vähän väliä. Husaari oli mennyt jo hoitamaan omia töitänsä, joten lässytin Willille kuin pienelle lapselle. Puhuin sille kaikesta mahdollisesta rauhalliseen äänen sävyyn. Tähän Ile olisi varmasti kommentoinut, että ”mitä sä sille höpäjät ei se sua ymmärrä”, mutta rauhallinen puhe piti tunnelman välillämme rentona. Tallissa kuljeksi kaiken näköisiä ihmisiä nuoremmista vanhempiin ja siltä väliltä. Tervehdin heitä, mutta ajattelin kuitenkin keskittyä kunnolla tutustumaan Williin ennen kuin tuleviin kaksijalkaisiin tuttaviini. Hain Willin harjat ja pitkin reippain vedoin suin koko hevosen. Will oli yllättävän rauhallinen, vaikka eihän ensi näkemisellä sitä huippu luottamus suhdetta voi rakentaa, mutta pikku hiljaa. Innostuin jopa tekemään herralle lettejä. Will katsoi minua kuin olisi halunnut sanoa ”Ooksä tosissas”, mutta loppujen lopuksi leteistä tulikin niin rumia joten suosista siistin harjan ja jätin letit pois. Se sopi varmasti meille molemmille. Rauhassa jutustelin Willin kanssa ja aika meni todella nopeasti. Minusta tuntui kuin olisin samanlainen pieni heppatyttö kuin silloin kun ensimmäistä kertaa noin 13-vuotta sitten pääsin ratsastustunnille. Pian Ilkka laittoikin jo viestiä, että jos haluan kyydin takaisin kotiin nyt on lähdettävä. Talutin uuden nelijalkaisen ystäväni takaisin laiduntamaan. Odotellessani siistin paikkoja kunnes tuo punainen romuauto saapui jälleen tallin pihaan. Hyppäsin kyytiin ja hyvillä mielin lähdin kotiin. Ensimmäinen tallipäivä jäi hieman lyhyeksi, mutta ehkä illalla mökötän siitä Ilkalle. /Aika pikaisesti kirjoitettu ensimmäinen pätkä, mutta jatkossa voin panostaa Ja onko mitään ideaa miten saisin tuon ylempänä olevan kuvan suuremmaksi..
|
|
|
Post by Sanni on Jul 30, 2015 12:54:34 GMT
Kiva saada taas uusia kasvoja tänne! Ja juu en kyllä osaa auttaa tossa kuvan suurentamisessa kun en itekkään mitään osaa XD Tykkään muuten tosta sun kirjotustyylistä kovasti:)
|
|
|
Post by Sara on Jul 30, 2015 12:56:38 GMT
Mooi, kiva tavata! :-) (Minka tietää minkä takii en enää ikinä uskalla kirjottaa "mukava tavata" XDD joten ethän pahastu!) Hauskaa saada taas uusii kasvoi Heppikselle. Oon siis Sara, jutteleen saa aina tulla ja Kikin annan yv:llä :-) Kirjotat kivasti, tykkään tavastasi. Toivottavasti teillä on hauskaa Willin kanssa, ehkä joskus mennään maastoon kun kipuan taas Nikolaksen selkään? ^^
|
|