Vuosi 2024

[Huusari]

Wilma Serendipity HJT:n päiväkirja (Jääntalli)

15.01.2024 Ostoksilla (Huusari)
18 satulahuopaa. 18 satulahuopaa, istun satulahuoneen lattialla Wilman varustekaapin edessä ja lasken vielä kerran satulahuopien määrän. Kävimme tänään tyttäreni Ellenin kanssa ostoksilla ja jollain ihmeen kaupalla hän sai minut ostamaan jälleen uusia satulahuopia meille. Ihan kuin meillä ei ennestään jo olisi miljoonaa huopaa.. Olin luvannut ottaa Ellenin mukaan shoppailemaan, kun lähdin hakemaan muutamille poneillemme varusteita. En myöskään tiedä, mihin yksi pieni poni tarvitsee viidet eri päitset, mutta sellaisetkin täältä kaapista löytyy. Itse asiassa tamman kaapista löytyi alunperin 20 huopaa, mutta sain osan siirrettyä Adelen kaappiin ja varastoon, sillä sekin tarvitsi muutamaa uutta huopaa. Toki Ellenillä on hyvä maku, sillä hän esimerkiksi ostatti minulla salakavalasti kultaisen huovan. Todella upean värinen. Wilman varustekaapista on vahvasti nähtävissä tyttäreni tämän hetkinen lempiväri, vaaleanpunainen. Ellen oli löytänyt Josephinen kanssa pinkin glitter- satulahuovan ja molemmat olivat ehdottomasti sellaisen halunneet. Jostain Ellen on onnistunut kaivamaan Wilman kaappiin myös läjän erilaisia otsapantoja. Melkein kauhulla odotan tyttöjen vanhenemista ja sitä miltä ostoslistat tulevaisuudessa näyttää. Ainakin molemmat on tällä hetkellä täysin ratsastuksen pauloissa ja motivoituneita kehittymään ratsastuksessa.

03.01.2024 Kuulumisia ja uusi ratsastaja (Huusari)
Tällä viikolla tyttäremme Ellen päätyi testaamaan Wilmaa ja ihastui tammaan täysin. Ellenille on ollut hakusessa toinen poni, jolla harjoitella valjakkoajoa että rataesteitä. Sovimme Michaelin kanssa, että valmennamme vuorotellen Elleniä Wilman kanssa. Tyttäremme oli todella onnellinen, kun sai kuulla, että on mahdollista siirtää sen omistukseen ja Jääntalliin. Wilma on ollut siis kuluneen vuoden ratsastuskoulun käytössä, mutta tulevana vuonna tamma on vain satunnaisesti opetusponina. Meidän tuntilaisemme Olivia Wood osallistui nyt syksyllä 2023 Hamilton Bravonin cupiin raveihin, rataesteisiin ja kouluratsastukseen. Heillä meni ihan hyvin, olen todella ylpeä ratsukon suoritukseen. Ratsukko voitti kokonaistuloksissa raveissa ja ovat siis kauden 2023 Hamilton Bravonin mestareita. Muutoinkin heidän ravisuorituksensa menivät kauttaaltaan hienosti. Kertaalleen ratsukko sijoittui myös kolmanneksi kouluratsastusluokassa. Esteratsastusluokissa kaksi kertaa myös. Wilma on todella hyvässä kunnossa ja motivoitunut työskentelemään. Katsotaan jos Ellen osallistuisi Wilman kanssa seuraaviin kilpailuihin. Toki Olivia jatkaa edelleen pari kertaa viikossa Wilmalla treenaamista. En halua luopua näin hyvästä hoitajasta ja mielellään kyllä pidämme hänet Wilman tiimissä.

[Huusari]

Rossini's Magic Momentin päiväkirja (Kuunpihatto, tammat)

03.01.2024 Kuulumisia (Huusari)

Vuosi 2023 on kulunut ratsastuskoulun käytössä. Sille valikoitui omaksi hoitajakseen Angés Migneault, joka on hoitanut tammaa ansiokkaasti koko vuoden. Hän jatkaa myös tämän tulevan vuoden tamman hoitajana, sen verran hyvin hän tulee sen kanssa toimeen. Angés osallistui Rosetten kanssa myös syksyllä 2023 Hamilton Bravonin cupiin. Heidän kisansa menivät hyvin vaihtelevasti ja yksi sijoitus tuli estekilpailusta. Tuleva vuosi jatkuu Rosettella ratsastuskoulun parissa, jossa sillä on muutama vakituinen ratsastaja. Tamma tuo mukavaa vaihtelua tunneille ja kasvattaa ratsastajiensa hermoja hyvin paljon. Sen varsa on meidän omistuksessamme ja asustelee ainakin vielä Heppiksellä. Olemme pallotelleet ideaa, että varsa muuttaisi meidän Suomen-toimipisteeseen mahdollisesti. Katsotaan sitä nyt kun Katri tulee käymään Ranskassa uudemmasti. Rosette nyt kuitenkin jatkaa Kuunpihatossa ja ratsastuskoulun käytössä.

[Huusari]

Jään Pisaran päiväkirja
03.01.2024 Kuulumisia (Huusari)
Vuosi 2023 kului Pisaralla kauttaaltaan terapiahevoshommissa että osittain ratsastustunneilla. Se on omiaan terapiahevoshommissa ja on todella motivoitunut työskentelemään. Sillä on nyt oma hoitaja. Heloise Lachapelle, jonka kanssa se on saanut treenata mahdollisimman monipuolisesti. Heloise osallistui Pisaran kanssa myös syksyn 2023 Hamilton Bravonin cupiin. Heillä meni ihan hyvin oikeastaan. Kenttäksioissa ratsukko sijoittui jokaisessa osakilpailussa ja kokonaistuloksissa olivatkin toisia. Kertaalleen ratsukko sijoittui myös kuudenneksi esteratsastuskilpailussa. Heloise on saanut Pisaraa vietyä hurjasti eteenpäin. Nuori nainen on ahkerasti ollut taluttamassa tammaa terapiatunneilla ja muutoinkin ollut todella paljon mukana tilan toiminnassa. Halusin palkita Heloisen ja ostin Pisaralla toisen harjasetin, koska terapiatunneilla harjoille on tarvetta ja varsinkin yhden hevosen kohdalla. Nyt Heloisella on omat harjat sekä muut hoitovälineet, jotka helpottavat huomattavasti hänen hoitamistaan. Lisäksi ostin hoitoa helpottavia hoitoaineita Pisaran varustekaappiin. Olen kyllä todella kiitollinen Heloisen avusta Pisaran kanssa.


Catan päiväkirja
02.01.2024 Päivittelyä kisoista (Huusari)
Hamilton Bravonin cup 2023 on nyt takanapäin ja kokonaistulokset julkaistu. Cata osallistui sen vuokraajansa Yolande Tougasin kanssa kyseiseen kisaan ja nyt päivittelin tähän sen päiväkirjaan nuo tulokset. Kokonaisuutena ratsukolla meni todella hyvin. Kenttäratsastuksessa ratsukko sijoittui jokaisessa osakilpailussa kolmanneksi ja lokakuun kisat ratsukko voittikin kokonaan. Kokonaistuloksissa Yolande ja Cata sijoittuivat toiseksi tutustumisluokassa. Catan selkä on jatkanut reistailua ja nyt se on saikulla hetken, jotta saisi lepoa. Yolande lupautui päivittäin jumppaamaan tammaa ja tarvittaessa juoksuttamaan sitä. Katsotaan päivä kerrallaan nyt Catan kanssa, miten toimitaan. Calandre määräsi alkuun nyt kipulääkityksen ja jumppaohjeita. Tarvittaessa osteopaatti käy katsomassa myös tammaa ja lähdetään sitä kautta hakemaan kuntoutusta.

Seelan päiväkirja
02.01.2024 Uusi vuosi ja suunnitelmia (Huusari)
Seelan edellinen vuosi kului ratsastuskoulun parissa ja opetusmestarina. Se osallistui Hamilton Bravonin cupiin Elitan kanssa, mutta heidän kisansa eivät sujuneet hyvin. Yhtään sijoitusta tai voittoa ei tullut yhdestäkään luokasta. Jatketaan treenaamista siis. Lisäsin tähän Seelan päiväkirjaan muutaman kuvan vuosien varrelta. Tänä vuonna tamman kanssa on tarkoitus jatkaa treenaamista ja mahdollisesti kilpailla vielä. Se jatkaa ratsastuskoulun parissa ja nyt sille on kaavailtu kisatiimiin paikkaa. Etsinnässä on vain sille sopiva ratsastaja, kunhan sellainen löytyisi jostain. Vuosien varrella tammalla on ollut omia hoitajia, mutta tällä hetkellä sillä ei ole hoitajaa. Sen oma hoitaja joutui lopettamaan pois muuton myötä. Seela on hyvässä lihaskunnossa ja todella motivoitunut edelleen ratsastuskoulun puolella työskentelyyn. Se on pidetty tuntiratsu.

Jään Liljan päiväkirja
30.12.2023 Kuulumisia (Huusari)
Liljan kulunut vuosi on kulunut pääasiassa vuokrausessa. Se on enemmän yhden ihmisen hevonen ja sille löytyi viime vuonna jo omaksi ihmiseksi Gisele Roxanne, jonka kanssa tänä vuonna yhteistyö jatkui. Tänä vuonna Gisele osallistui Liljan kanssa kisatiimiin ja ovatkin treenanneet ahkerasti valmentajien kanssa. Nyt syksyllä kisatiimi lähti kiertämään Eurooppaa ja heidän matkaansa lähti myös tämä ratsukko. Heillä meni oikeastaan aika hyvin kisoissa. Kertaalleen Seppeleestä koulukisasta napsahti myös voitto tälle ratsukolle. Muutama sijoitus hyvillä pronseteilla tuli myös. Giselen ennätys kouluprosenteissa rikkoontui Villi-Cupissa Adinassa, sillä he sijoittuivat luokkansa toiseksi helppo A:ssa prosentein 75%. Esteluokissa heillä meni myös ihan kohtalaistesti, toki niiden parissa treenaamista jatketaan edelleen. Calandre Bellefeuille osallistui puolestaan Hamilton Bravon Cupin syyskaudelle. jossa heillä meni hyvin. Kenttäluokassa napsahti kokonaistuloksissa voitto. Aivan mahtavia suorituksia näkyi koko kauden ajan. Ratsukko voitti myös kaksi kertaa kauden aikana oman luokkansa. Mielestäni oli todella upea kausi tältä ratsukolta. Calandre todella osaa ratsastaa Liljaa.

Etnan päiväkirja
31.12.2023 Kuulumisia (Huusari)
Meidän pitkäaikainen tuntilaisemme Hortense Lucienne aloitti alkutalvesta kisatiimissä ja hänen alleen valikoitui Etna. Hortense oli muutaman kerran aikaisemmin käynyt tunneilla Etnan kanssa ja heidän yhteistyönsä sujui jo entuudestaan hyvin. Hortense on todella taitava ja osaava ratsastaja, jolla on pitkä kokemus ratsastamisesta. Valmentajien johdolla nuori nainen on saanut Etnaa vietyä hurjasti eteenpäin ja he ovat kehittyneet vauhdilla. Kisatiimi lähti syksyllä kiertämään ympäri Eurooppaa, jonne myös Etna ja Hortense lähtivät. Mieheni Michael puolestaan osallistui Etnan kanssa Hamilton Bravonin cupin syyskaudelle. Heillä meni todella hyvin ja kokonaistuloksista tuli toinen sija ja pokaali kotia. Hortensella ja Etnalla meni myös ihan kivasti, yksi voitto napsahti. Keskustelimme Hortensen kanssa, että hän jatkaa yhteistyötä Etnan kanssa myös tulevalla kaudella. Heidän suunnitelmiinsa kuuluu aloittaa ensi vuonna kenttäratsastuskilpailussa. Katsotaan miten heidän käy.

Sgardinan päiväkirja
10.01.2024 Rataestevalmennus (Huusari)
Martta ja Dina saapuivat Huusarin valmennukseen Pisaranmaneesiin. Dina käveli hieman vastahakoisesti kohti kenttää, ja Martta huomasi tamman jännittyneen ilmeen. Huusari tervehti heitä hymyillen ja alkoi heti ohjeistaa valmennuksen kulkua. "Martta, alkaahan lämmitellä Dina huolellisesti. Muista antaa sille aikaa ja tilaa, se on herkkä ja stressaantuu helposti", Huusari ohjeisti. Martta alkoi tehdä tuttuja lämmittelyliikkeitä, antaen Dinan venytellä ja rentoutua. Huusari seurasi heitä tarkkaavaisesti ja antoi välillä ohjeita ratsastuksen parantamiseksi. "Muista pitää istuntasi napakkana ja antaa selkeät avut. Dina kuuntelee sinua tarkasti, mutta hermostuu helposti epäselvistä signaaleista", Huusari neuvoi. Dina vastasi ratsastajansa liikkeisiin, mutta Martta huomasi, että tamman mieliala vaihteli nopeasti. Hetkittäin se näytti lennokkaalta ja innokkaalta, kun taas toisinaan se hermostui pienimmästäkin epäselvyydestä. Martta kuitenkin noudatti valmentajan ohjeita ja yritti säilyttää kärsivällisyytensä. Valmennuksen edetessä Huusari keskittyi erityisesti rataesteisiin. Dina hyppäsi kauniisti ja lennokkaasti, mutta välillä sen hypyt olivat turhan pitkiä. Huusari antoi Martalle tarkkoja ohjeita ratsastuksesta, jotta he voisivat säätää hypyt juuri sopiviksi. "Muista ratsastaa jokainen hyppy huolellisesti. Dina on näyttävä hyppääjä, mutta tarvitsee tarkkaa ohjausta, etteivät hypyt veny liian pitkiksi", Huusari opasti. Martta teki parhaansa noudattaakseen ohjeita, ja pian Dina alkoi näyttää tyytyväisemmältä. Huusari kiitti heitä onnistuneesta suorituksesta, mutta muistutti samalla, että jatkuva vaihtelevuus ja monipuolinen treenaus olivat avain Dinan kanssa työskentelyssä. "Loppuverryttelyssä muista antaa Dinan rentoutua ja kehua sitä. Se on herkkä, mutta kun sen kanssa on kärsivällinen, se palkitsee sinut loistavilla suorituksilla", Huusari sanoi hymyillen.

13.02.2024 Osteopaatin luona (Al)
​Martta saapui osteopaatti Marilou Coriennen vastaanotolle ylläpitoponinsa Dinan kanssa. Martta oli huolissaan Dinan jalkojen nivelongelmista, jotka olivat viime aikoina hankaloittaneet sen liikkumista. Dina seisoi odottavaisena vastaanoton lattialla, katseensa hermostuneena harhailevana ympäri huonetta. Marilou otti heidät vastaan hymyillen ja ohjasi heidät hoitohuoneeseen, jossa hän pyysi Marttaa kertomaan tarkemmin Dinan tilanteesta. Martta selitti, että Dina oli alkanut ontua ja näytti olevan epämukava liikkuessaan. Marilou kuunteli tarkasti ja alkoi sitten tutkia Dinan jalkoja ja nivelten liikkuvuutta. Diagnoosin tekeminen oli Mariloulle rutiinia, ja hän huomasi heti, että Dinan jalkojen nivelissä oli jonkin verran jäykkyyttä. Hän päätti tarkentaa diagnoosia tarkemmalla tutkimuksella ja käytti käsissään kevyttä osteopaattista manipulaatiota arvioidakseen nivelten liikkuvuutta ja kudosten jännitystä. Marilou keskittyi erityisesti Dinan takajalkoihin, joista löytyi havaintoja liikerajoituksista ja lievästä turvotuksesta. Hän teki myös huomioita Dinan reaktioista: ponin ilme muuttui jännittyneeksi ja se näytti hermostuneelta, kun Marilou kohdisti hoitoa ongelma-alueisiin.
"Luulen, että Dina on kokenut jotain, joka on aiheuttanut sille stressiä ja vaikuttanut negatiivisesti sen lihaksiin ja nivelten liikkuvuuteen", Marilou selitti Martalle. "Olen sitä mieltä, että voimme auttaa Dinan tilannetta osteopaattisella hoidolla, joka rentouttaa lihaksia ja parantaa nivelten liikkuvuutta." Marilou aloitti hoidon varovaisesti, käyttäen pehmeitä liikkeitä ja venytyksiä lievittääkseen lihaskireyksiä. Hän puhui rauhoittavasti Dinan kanssa, yrittäen luoda turvallisen ympäristön. Dina vastasi vähitellen rentoutumalla ja antoi Mariloun työskennellä. Hoidon edetessä Marilou kiinnitti erityistä huomiota Dinan asentoon ja lihasten tasapainoon. Hän antoi myös Martalle ohjeita harjoituksista, joita he voisivat tehdä Dinan kanssa kotona, jotta ponin liikkuvuus säilyisi paranemisen jälkeen. Kun hoito oli saatu päätökseen, Dina näytti huomattavasti rennommalta. Marilou antoi Martalle ohjeet jatkohoidosta ja suositteli seurantakäyntiä varmistaakseen, että paraneminen jatkuisi oikeaan suuntaan. Martta kiitti Marilouta sydämellisesti ja lähti vastaanotolta Dinan kanssa, ponin askeltaessa kevyemmin ja iloisemmin kohti Kuunpihattoa.

[Huusari]

Huusarin to-do-listin lyhentämistä

To do- list

• Tilipäätökset
• Palkkojen maksut
• Kisakutsut Hamilton Bravonin Cup kausi 2024
• Metsätuulen tallin avajaiset + kisakutsu
• Kevään tunnit
• Lasten tunnit
• Riinan ratsuttaminen
• Kevään suunnittelut
• Kastanjan heinäautomaattien tsekkaaminen ajantasalle
• Tuntsareiden varustekaappien tsekkausta
• Missä Aman koulusatula?
• Omien yksäreiden tulevan kauden suunnitelmat
• Catan tilanne- selkä?!
• Seelalle ratsastaja kisatiimii

Syötyäni aamupalan, lähdin kävelemään talleja kohti. Tänään olisi edessä taas isoja päätöksiä tehtävänä, kisakutsujen tekemistä sekä paljon ratsastamista. Saisi taas painaa pitkää päivää, jotta saisin kaiken tärkeän tehtyä tämän päivän to-do listalta. Tallipihalla istuskeleva Mirri päätti lähteä kävelemään luokseni nähdessään minut. Arvasin sen haluavan nukkumaan toimistooni, missä sen oma pesä oli ollut jo hyvän tovin. Kissa piti minulle seuraa töiden lomassa ja olihan se nyt kiva hiiren hätyyttelijä.

Tervehdittyäni aamutallin tekijöitä, avasin toimistoni oven ja rojahdin pehmeälle tuolille. Edessä olisi pitkät tunnit tuijottaa tietokoneen näyttöä. Itseasiassa kahden koneen näyttöjä, sillä töitä oli tehtävä sen verran. Avasin tietokoneen huokaisten ja hörppäsin kahvia kulahtaneesta kupista. Se oli ollut lempimukini jo usean vuoden ajan ja näytti todella sottaiselle jo. Pahimmat liat eivät lähteneet enää edes pesussa pois siitä. Pitäisi varmaan ostaa jo uusi, mutten koskaan muista.

- Huhuu! Huusari, otsä täällä? Nicolaksen pää ilmestyi työhuoneeni oven rakoon. Hätkähtäen havahduin koneen äärestä hereille. Olin ilmeisesti nukahtanut, hieroin silmistäni pahimmat unihiekat pois.
- Joo, töitä tässä teen… huokaisin.
- Sitä mä vaa, et passaaks se nyt et Wilmasta tulis mun alle kisatiimiin tälle kaudelle? Siis jos Eerik vaa valihtee meijät siihen? Nicolas kysyi innokkaana.
- Kävitkö nyt itse sillä vielä ratsastamassa? Millainen fiilis sinulla on tammasta? kysyin ja samalla viittasin nuoren miehen istumaan vastapäätäni olevaan nojatuoliin.
- Joo kävin. Ihan mahtava tamma. Kyllä mä voin sillä ridaa! Nicolas vastasi.
- No sitten minun puolesta saat ponin allesi kisatiimiin. Minulla on jossain tamman kisapassit ja kaikki. Wilmasta et valitettavasti saa allesi jäätävää esteratsua, mutta onneksi Kasperilla on kapasiteettia hieman hypätä. Hei, helmikuussa ois harkkakisat HB:ssä, johon voisitta Wilman kans osallistua ja vähä kahtoo miten menee. Miltä kuulostais? ehdotin.
- Hyvältä! Eerik lupas valmentaa meitä loppuviikosta, niin saan vähä palautetta missä meen molempien ponien kanssa, Nicolas vastasi.
- Ilmottauduin muuten tämän kevään tunneille mukaan, maastoestetunteja harkitsen vielä, poika jatkoi.
- Pärjäät kyllä niilläkin tunneilla, jos vain haluat!

To do- list

• Tilipäätökset
• Palkkojen maksut
• Kisakutsut Hamilton Bravonin Cup kausi 2024 - palkinnot?
• Metsätuulen tallin avajaiset + kisakutsu - aluillaan
• Kevään tunnit
• Lasten tunnit
• Riinan ratsuttaminen
• Kevään suunnittelut - jooh....
• Kastanjan heinäautomaattien tsekkaaminen ajantasalle
• Tuntsareiden varustekaappien tsekkausta
• Missä Aman koulusatula?
• Omien yksäreiden tulevan kauden suunnitelmat
• Catan tilanne- selkä?! - en tiiä mitä pitäs tehä sen kans. Hieroja sekä eläinlääkäri tietosia
• Seelalle ratsastaja kisatiimii? - Ig- postaus?

Iltapäivään mennessä olin saanut lyhennettyä to-do-listiä jonkin verran. Toki sitä pitäisi lyhentää vielä paljon. Seelalle oli edelleen etsinnässä ratsastaja kisatiimiin, sillä haluaisin tammalle hoitajan, jonka kanssa se voisi osallistua kilpailuihin. En tiedä, mistä sellaisen kaivaisin tähän hätään. Mietin, että laitan ig:henkin postauksen ja ehdin hoitajan vaikka kissojen ja koirien kanssa. Muutaman tuntihevosen varustekaapin olin jo ehtinyt käydä läpi. Elita ja Jordan olivat luvanneet käydä loppujen kaapit läpi ja ilmoittaa puutteista. Osan kohdalla joutuisimme varmasti uusimaan varusteita, sillä ne olivat hyvinkin vanhoja. Metsätuulen tallin avajaisia oli nyt pohdittu yhdessä Bellan, Michaelin ja Kristianin kanssa ja toki sen tallin henkilökunnan kanssa. Olimme päättäneet järjestää kisat tallilla ja muutoinkin tuoda talllin myös muiden tietoisuuteen.

[Huusari]

Sumetron Sinvatti
30.12.2023 Viimeinen kisavuosi (Huusari)
Tämä kulunut vuosi oli Sinvatin viimeinen kilpailuvuosi. Ori on jo 20-vuotias, joten mielellään päästetään jo se eläkkeelle. Se on tehnyt ansiokkaan uran ja on aivan huippu ori! Ihan ehdottomasti yksi elämäni hevosista! Tämän kuluneen kauden, meidän poniopettajamme Patrick Brault on kilpaillut ansiokkaasti Sinvatin kanssa. Olen ylpeänä seurannut heidän menoaan kentän laidalla. He osallistuivat Hamilton Bravonin cupiin kuluneella kaudella ja heillä meni ihan kivasti. Hauskaa oli ja se onkin pääasia. Koululuokat eivät menneet niin vahvasti, mutta rataesteillä ja kenttäratsastuksessa tuli sijoituksia. Yhdessä osakilpailussa ratsukko voittikin oman kenttäluokkansa. Nyt Sinvatti jää ansaitusti eläkkeelle ja sillä ratsastaa Patrickin lisäksi me omistajat aina välillä. Toki Sinvatilla on omana vuokraajana nyt Elanie, joka jatkaa vuokraamista ja touhuamista orin kanssa.

11.03.2024 Tulevaisuuden suunnitelmia ja mennyt vuosi (Huusari)
Axellin edellinen vuosi kului sekä treenien, kilpailujen että ratsastuskoulun parissa. Se osallistui tosiaan ensimmäistä kertaa meillä ollessaan ratsastuskoulun tunneille. Meidän yksi tuntilaisemme, Parfait Tisseland, halusi osallistua Axellin kanssa Hamilton Bravonin cupiin. He olivatkin koko kevään vakioratsukko tunneilla, jotta kisoihin heidän yhteistyönsä toimisi. Parfait osallistui orin kanssa kenttäratsastuksessa CIC1- luokkaan. Jokaisessa osakilpailussa kenttäluokissa heillä menikin hyvin. Syyskuun osakilpailun he voittivatkin, upeaa työtä! Koululuokissa heillä meni huonommin ja sijoituksia ei tullut yhtään. Heidän yhteistreeninsä kuitenkin jatkuvat tästä eteenpäin. Jännityksellä odotamme, minkälainen ratsukko tulevaisuudessa on. Parfait on ainakin kehittynyt hurjasti ratsastajana nyt Axellin kanssa. Tälle kevättä Axellilla on edessä mahdollisesti ainakin muutamat kilpailut omalla tasollaan. Mielenkiinnolla odotan miten ja missä poika pääsee kilpailemaan tulevaisuudessa.

30.12.2023 Vuosi 2013 (Huusari)
Lucilla on ollut koko tämän vuoden omana ylläpitäjänä Diane Durepos, nuori ratsastajan alku. He osallistuivat yhdessä Hamilton Bravonin cupiin: koulu-, este-, ja kenttäratsastusluokkiin. Koululuokissa ratsukolle ei tullut yhtään sijoitusta, mutta he saivat aikaiseksi hyviä ratoja. Esteluokissa ratsukko sai kaksi sijoitusta. Muutoin heillä vaihteli radat paljon, mutta paljon hyvää tekemistä oli! Kenttäluokissa Dianella ja Lucilla meni parhaiten. He voittivat peräti kaksi luokkaa ja sijoittuivat yhdessä osakilpailussa. Ainoastaan yhdessä osakilpailussa he eivät sijoittuneet kenttäratsastuksen osalta. Lopullisessa rankingissa ratsukko sijoittui kolmanneksi kenttäratsastuksen saralta. Aivan upeaa duunia molemmilta. Diane on saanut paljon hyvää aikaiseksi tämän poniorin kanssa!

15.02.2024 Kuulumisia (Huusari)
Luci on tähän saakka ollut ylläpidossa nuorella ratsastajan alulla meidän tilallamme. Nyt tämä nuori kasvoi kuitenkin ponikoosta ylitse ja näin ollen ori palautui meidän käyttöömme takaisin. Tallityöntekijämme ratsastivat ponia läpi nyt tammikuun ajan ja nyt päädyimme ottamaan sen ratsastuskoulun käyttöön. Luci aloittaa nyt loppuviikosta ensimmäisillä ratsastuskoulun tunneilla. Ensi alkuun se menee kokeneiden tunneilla ja katsotaan sitten millä muilla tunneilla se alkaa käymään. Työntekijämme ovat kehuneet hirvittävän paljon ponin kuntoa sekä motivaatiota. Uskomme, että sillä on useampi vuosi opetusmestarina edessä. Kävin lävitse orin varusteita yhdessä Elitan kanssa. Sille on kertynyt vuosien varrella iso kasa muun muassa satulahuopia ylläpidon aikana. Siirsimme osan sen satulahuovista muille poneillemme sekä sen toisen koulusatulan. Sen ylläpitäjät eivät halunneet ostamiaan varusteita takaisin, joten ne jäivät meidän käyttöömme. Ylläpitäjät ovat tehneet loistavaa duunia ponin kanssa ja ollaan siitä todella kiitollisia.

08.02.2024 Kuulumisia (Huusari)
Osallistuin syksyllä 2023 Hamilton Bravonin cupiin Topsun kanssa. Kokonaisuudessaan esteluokissa sijoituimme kaksi kertaa. Saatiin paljon hyviä ratoja tehtyä ja yleisesti oli aina hyvä fiilis suorituksen jälkeen. Koululuokissa sijiotuttiin kaksi kertaa neljänneksi, joulukuun osakilpailussa tuli alisuoritus. En ratsastanut Topsua avuille ja radalla tuli sen vuoksi virheitä. Kenttäluokissa sijoituttiin kaikissa muissa paitsi joulukuun osakilpailussa. Radoista jäi hyvä fiilis ja yleisesti ottaen onnistunut olo. Paljon oli hyvää, mutta kehitettävääkin jäi. Topsu on tällä hetkellä hyvässä lihaskunnossa ja sillä on paljon potentiaalia. Uskon sen olevan nyt omalla tasollaan ja se jatkaa tänä vuonna kilpailemista. Se aloittaa nyt ratsastuskoulun tunneilla työskentelyn ja ensi viikon maanantaina sillä onkin ensimmäinen tunti helppo B:n tunnilla. Odotan mielenkiinnolla, kuinka tämä poniruuna siitä selviää. Se on leppoinen ja varmasti sopii ratsastuskouluun opetusratsuksi!

[Huusari]

11.05.2024 Pohdintaa (Huusari)
"Hei, miten olisi jos Hortensia otettaisiin opetuskäyttöön? Se on nyt aikalailla koulutettu ja osaa aikalailla helppo a:n tasolla asioita. Minusta se olisi passeli ratsastuskoulun käyttöön" Cannon ehdotti hymyillen. Meneillään oli perinteinen henkilökunnan kokoontuminen, jossa käytiin läpi eri hevosten tilanteita ja tulevaisuuden suunnitelmia. Olimme tällä kertaa kokoontuneet minun ja Michaelin olohuoneeseen, sillä olin luvannut tarjota kaikille illallisen. Itse kokattuna. Ei, en tiedä miksi niin olin luvannut, kun en osannut yksinkertaisesti edes kokata mitään. Lopulta olin onnistunut Michaelin kanssa yhdessä tekemään illallisen kaikille työntekijöille ja se nyt se hautui uunissa mureammaksi. "Se voisi olla aika opettavainen ratsu oppilaille. Ainakin oppivat, että hevosia on hyvin erilaisia ja kaikki eivät käyttäydy samalla tavalla" Kathy komppasi. "Minusta Kastanjaan kaivattaisiin muutoinkin lisää opetushevosia eteenkin helpommille tunneille" Nathalie jatkoi. "Minun koulutunnille tarvisin tiistaina klo 18-19 hevosen, kun yksi puuttuu. Cindy on kisamatkalla, joten se ei ole käytössä vielä tunneilla. Itse asiassa Lara on sillä tunnilla ilman hevosta vielä" Laurette pohti ääneen. Päädyimme yhteisymmärryksessä siihen, että hänen tunnillaan Hortensiaa testattaisiin kuinka se soveltuisi ratsastuskoulun tunneille. Lara on meidän hevostenhoitaja, joten hän on loistava testaamaan tammaa ratsastustunnilla. Sen jälkeen sillä voi mahdollisesti ratsastaa muut tuntilaisemme.

"Mielestäni kisatiimillä on mennyt tosi hyvin nyt kilpailuissa mitä olen seurannut. Saa olla ylpeä heistä jokaisesta!" Ellen hymyili. "On, jokainen on suorittanut niin hyvin! Ja ilmeisesti nyt PJ kvaaleihinkin on hyviä suorituksia luvassa Heppiksen ratsukoilta" Mark jatkoi mietteliäänä. "Ainakin kaikki siihen kilpailuun osallistuvat ratsukot ovat hyvässä kunnossa ja motivoituneita" Akoni kommentoi. "Saas nähdä, olen yrittänyt parhaani itsekin treenata ja valmentaa ratsukoita omien töiden ohella, jotta saataisiin onnistumisia kasaan kaikkien kanssa" vastasin. "Minua taitaa jännittää koko viikonlopun ajan, kun kvaalit käydään" Jordan naurahti.

Kuuntelin työntekijöidemme puheensorinaa. Olimme ehtineet päivittämään jokaisen tallin tilanteen ja työntekijöiden itsensä tilanteen. Nyt olin tiesin, minne talliin kaivattiin kiivaasti lisäapuja. Kuupihattojen hevosmäärä oli kasvanut vuosien varrella ja nyt kaivattiin kipeästi lisää työntekijöitä hoitamaan kaikkia hevosia. Sovimme, että Catherine ja Vaden hoitavat rekrytoinnin ja palkkaavat lisää väkeä tilalle töihin. Olen todella ylpeä työntekijöistämme, he helpottavat huomattavasti työmäärääni ja mahdollistavat oman kisaurani kehittymisen tilan pidon ohella. Vastikään palasin Ranskaan takaisin mieheni ja lasteni kanssa kisamatkalla. Oi, että on ihanaa, kun omat lapset ovat jo sen ikäisiä, että heidän kanssaan pystyy kilpailemaan ja matkustamaan kisareissuille ympäri Eurooppaa. Suomessa Benjamin esitteli yksissä kisoissa Metsiksellä asuvan Nikitan. Kolmoset pärjäävät niin hyvin nykyään myös ponien ja hevosten kanssa. Ensi viikolla Hamilton Bravonissa kilpaillaan Power Jump Kvaalit, joita odotan innolla, kauhulla ja jännittyneenä. Edessä on varmasti työntäyteinen viikonloppu, mutta taatusti ikimuistoinen!

[laurette]

21.05.2023 Uusi ylläpitäjä (Laurette Gwenaëlle)
Olen jo pidemmän aikaa päässyt ratsastamaa Heppiksen Gelalla, tuolla upealla puoliverisellä orilla. Hieman salakavalasti ori on vienyt sydämeni ja olen etsinyt jo pidempään alleni pysyvää ratsua. Lopulta rohkaistuin kysymään Huusarilta, josko saisin orin itselleni ylläpitoon. Hetken aikaa pohdittuaan nainen suostui ilokseni asiaan. Gelalla oli jo entuudestaan hoitajat, jotka jatkavat hoitajuutta edelleen. Tulen tarvitsemaan heitä tulevaisuudessa apuna. He lupasivat lähteä tarvittaessa kilpailumatkoille avuksi. En välttämättä joka päivä ehdi itse hoitamaan oria tai ratsastamaan, sillä minulla on tuntejakin paljon pidettävänä. Ensi alkuun suunnittelin treenaavani tämän vuoden kaikessa rauhassa Gelalla ennenkuin lähdemme kiertämään kilpailuratoja. Toivon, että uuden ylläpitohevosen myötä Emma ja Amanda viihtyisivät kanssani enemmän tallilla. Jos jompikumpi innostuisi ratsastamaan, pystyisivät he myös ratsastamaan tarvittaessa Gelalla. Se on hyväluonteinen, joskin hieman herkkänahkainen.

21.05.2024 Kuulumisia (Laurette)
Tänään tuli kuluneeksi vuosi siitä, kun sain Gelan itselleni ylläpitoon. Kulunut vuosi on pitänyt sisällään paljon koulutreenejä, juoksuttamista, uittoa, harjaamista ja puunaamista. Sen hoitajat Chloé ja Louis ovat olleet todella isoksi avuksi orin kanssa. Vielä emme ole yhdessä päässeet kisaamaan, mutta kesäkuussa lähdemme kisareissulle Venäjälle. Starttaamme luokissa vaB ja 100cm, odotan mielenkiinnolla, että miten meidän käy. Louis lupasi lähteä mukaan hoitajan roolissa. Bella lupasi ensi viikon aikana valmentaa meitä koulu- ja esteratsastuksessa. Nyt loppuviikon olen lomamatkalla perheeni kanssa, joten Chloé lupasi ratsastaa ja hoitaa Gelan sillä aikaa. Ilokseni Amanda on nyt muutaman kerran innostunut ratsastamaan. Huusari lupasi, että silloin tällöin saamme käyttöömme ratsastuskoulun puolelta jonkun ponin, niin Amanda pääsee harjoittelemaan ratsastuksen saloja. Amanda on ratsastanut toisinaan Bredalla sekä Jasmiinalla. Emma on käynyt muutaman kerran Gelan selässä, ainakin kertaalleen näkynyt hymynkare hänen kauniilla kasvoillaan. Sain perheeni innostettua mukaan varustekaupoille ja hieman innostuttiin ostamaan orille muutamat varusteet.

[Huusari]

23.05.2024 Muutto Heppikselle (Huusari)
Puolen päivän aikaan tallimme pihalle kaarsi hevosrekka Saksasta. Muutama viikko sitten silmiini sattui ilmoitus myytävästä knapsiruunasta facebookissa. Olin erehtynyt liittymään kansainväliseen hevosryhmään, jossa julkaistiin aina vähän väliä myyntilmoituksia. Tutustuin tarkemmin kyseiseen myynti-imoitukseen ja lopulta innoistuin laittamaan tarkempaan kyselyä. Meillä on jo tarpeeksi hevosia, mutta aina yksi mahtuu joukkoon lisää. Ja oikeastaan hevosia ei ole yhtään liiaksi, sillä tilan toiminta on kasvanut valtavasti vuosien varrella. En käynyt tätä hevosta itse koeratsastamassa, vaan ystäväni Paula kävi puolestani tutustumassa. Hän kehui ruunaa paljon, jonka perusteella päästin tehdä tarjouksen. Kasvattaja hyväksyi tarjoukseni ja niimpä sovimme Daltonin muuttamisesta Heppikselle. Niimpä otin yhteyttä muutamaan tuttavaani, joiden kautta sain yhteystiedot Pierrelle, joka sattui ajamaan hevosrekkaa sopivasti Saksasta Ranskan kautta Puolaan. Hänen rekassaan oli yksi paikka vapaana peruuntumisen vuoksi, joten sovimme Daltonin matkasta. Ylva otti vastaan Daltonin ja talutti sen Kastanjaan uuteen karsinaansa. Siellä nainen harjasi ruunan läpi kotaisin sekä purki siltä kuljetusvarusteet. Harjaamisen jälkeen Ylva talutti ruunan tarhaan. Ensi alkuun se saa rauhassa tarhata yksin nurmitarhassa ennenkuin se yhdistetään muiden kanssa samaan tarhaan. Katsotaan keiden kanssa Daltonista tulee kaveri ja mihin porukkaan se voidaan yhdistää. Muutaman päivän ajan ruuna saa kaikessa rauhassa vain oleskella ennenkuin sillä aletaan ratsastamaan. Sovimme työntekijöiden kanssa, että Laurette ratsastaa Daltonilla ja tutustuu siihen tarkemmin. Toiveena olisi saada ruunasta ratsastuskouluun uusi hevonen. Mahdollisesti kilpaileminen voisi tulla myös kysymykseen tulevaisuudessa. Katsotaan kaikessa rauhassa. 

Tutustu tästä tarkemmin Dalton Edgariin.
Virallinen nimi: Dalton Edgar
​Rotu: Knabstrupinhevonen
Sukupuoli: Ruuna (pakasteita jäljellä 3)
Säkä: 151cm
Syntynyt: 02.03.2019 / 5-vuotias, Saksa
Painotus: Kouluratsastus
Re: 100cm
Me: 100
Ye: 110
Ko: VaA
Kasvattaja: Elisabeth Nilsson, Saksa
Omistaja: Huusari Rosewood VRL-13122 / Hevosjärven tila, Ranska
Status: Treenauksessa
Kärsivällinen, kissarakas ja lusmuilija

[Huusari]

01.06.2024 Työntekijöiden kokous
- Voidaanko katsoa vähän porukalla jo, että ketä hevosia voitais ottaa nuille leireille käyttöön? Mielestäni olisi hyvä hieman suunnitella milloin kukanenkin eläin viettää kesälomansa, Akoni ehdotti. Hän istui jalat ristissä majatalon takaterassilla paistatellen lämmintä päivää. Meillä oli kuukausittainen työntekijöiden kokoontuminen meneillään. Tällä kertaa olimme kokoontuneet majatalon takaterassille, jonne Villette oli valmistanut upean lounaan. Päivä oli lämmin, varjossakin +25 astetta. Aivan liian kuuma siis työnteolle, minkä vuoksi kaikki meistä halusi uima-altaan äärelle. Meillä olisi parisen tuntia aikaa ennenkuin tallilaisia alkaisi ilmestymään paikalle. 
- Minusta se olisi hyvä idea. Olen jo pohtinut hieman ketkä hepoista voisi olla hyviä vaihtoehtoja. Elita taisi jakaa hevosia jo tähän mennessä ilmoittautuneille vaellukselle Pariisiin, Mark vastasi. 
- Joo, mä kahtoin jo sopivia hevosia alustavasti sinne. Täsä olis tämä lista, jos kirjataan vaikka ylös nämä kaikki, Elita ojensi kaikkien nähtäville paperipinon. 
- Mä voisin taas toimia kirjurina, Catherine hymyili ja kaivoi läppärinsä esille. 
- Heijastetaan sun läppärin näyttö tälle valkokankaalle, Kristian vastasi ja tarttui kaukosäätimeen. Valkokangas laskeutui hitaasti alas ja kaikki käänsivät päätä sitä kohti.
- Kisatiimillä jatkuu kisat kesälläkin vielä, niien kans tullee olla tarkkana ettei satu kisat päällekkäin jos laittaa leiriratsuksi, Eerik nojautui taaksepäin tuolissaan. 

- Meillä on kesäkisojen järkkäämiset nyt hyvässä vauhdissa, ollaan saatu kaikki melkein valmiiksi saakka. Erikoisestekisojen esteetkin ovat nyt valmistuneet, Mariette totesi. 
- Tämä onki hyvä tietää, merkkaan sen ylös. Sinne saa ilmeisesti osallistua kaikki halukkaat Heppisläisetkin? Catherine kääntyi katsomaan minua kysyvästi. 
- Jo vain, jokainen kuka vain haluaa ja taidot riittää luokkiin. Tarkotus on järjestää jälleen kerran kansainväliset kilpailut, eli odotettavissa voi olla paljonkin osalllistujia, vastasin. 
- Hei, oisko viikon alussa siivoustalkoot? Jos nyt kerta lasketaan kaikki hepat laitumille niin tallit voisi desifioida ja puhdistaa läpikotaisin, Emmanuella ehdotti. Kaikki nyökkäsivät hyväksyvästi. 
- Ehdotan, että kaikille osallistuville tallilaisille tarjottaisiin ainakin ruuat sekä illalla grillausta täällä majatalossa. Voisin tehdä ruuat yhdessä Catherinen kanssa, Villette hymyili. 
- Passaa ehdottomasti! 

[Eerik]

30.03.2024 Helmipuro, kevätkiemuroita. Kilpailutulokset

VaA

Beatrice Frisk - Un Sabino e Áxill " Axell "
Puristin jännittyinein sormin Axellin riimusta. Meidän vuoromme radalla olisi reilun kahden tunnin päästä, mutta olimme Ylvan kanssa jo hyvissä ajoin liikenteessä. En ollut koskaan aikaisemmin kisannut tämän orin kanssa, tänään olisi ensimmäinen kerta. Siksi minua jännitti tavanomaista enemmän. Olin saanut mukaani Ylvan lisäksi Parfaitin, Heppiksen tallilaisen. Parfait on kisannut Axellilla alempia luokkia ja halusi nyt lähteä mukaan katsomaan maailmaa. Hevosrekkaan ei olisi enempää ihmisiä sopinut enää tavaroiden keskelle, joten olimme kolmistaan liikenteessä nyt.

Olin varovaisesti loppuvuodesta 2023 kysynyt Rosewoodeilta mahdollisuutta lähteä kisamatkalle johonkin päin maailmaa. Nyt lupa oli tullut ja olimme suunnanneet Helmipuroon ensimmäisenä koulukilpailuihin. Olin ilmoittautunut Axellin kanssa suoraan vaativan a:n radalle. Tällä hetkellä se valinta kadutti ja syvästi. En ikimaailmassa selviäisi siitä orin kanssa. Olin alkanut treenaamaan sen kanssa loppuvuodesta, sillä sille ei tahtonut löytyä sopivaa ratsastajaa. Minähän asiasta olin enemmän kuin tyytyväinen. Axell on oikeastaan aika kiva ratsastettava, mutta vaatii kyllä paljon. Nyt se katseli ympärilleen korvat hörössä ja huuteli tammoille. Ylva nakkasi orin selkään mustan, puhtauttaan hohtavan koulusatulan. Hän vielä laittoi ratsastusloimen Axellille, sillä ulkona oli aavistuksen kylmä. Ylva naureskeli, että olimme aivan liian ajoissa varusteiden laiton suhteen. Hymähdin. Meillä oli parin eri ratsun varusteiden laitto vielä edessä. Ratsastaisin Mellillä ensin vaativan b- luokan ennenkuin hyppäisin Axellin selkään seuraavalle radalle. Ylva oli ratsastanut omat hevosensa jo ja pystyi auttamaan sen vuoksi minua nyt. Pyysin häntä verryttelemään Axellia jo valmiiksi ennenkuin pääsisin itse sen selkään. Ylva nyökkäsi ja otti orin riimunnarun käteensä. Ori joutuisi hetkeksi aikaa takaisin rekkaan ennenkuin sillä verryteltäisiin.

Mellin ja minun kilpailusuorituksen jälkeen, kiipesin Axellin satulaan ja siirryin ulkokentälle, joka toimi verryttelyalueena. Ylva oli kävelyttänyt oria jo hyvän tovin, joten minua ei tarvinnut kuin lyhyet verryttelyt tehdä. Axell vastasi apuihini hyvin, mutta hieman se tammojen perään huuteli ja vilkuili. Ihan vähän. Otin muutamia laukkapätkiä sekä taivuttelin sen läpi jokaiseen suuntaan, jotta itse rata sujuisi edes joten kuten. Vatsan pohjassa lenteli perhosia, jännitti.

VaB
Beatrice Frisk - Vecmel´s Wicky
Varusteltuamme Axellin, käänsin huomioni Melliin, omaan ylläpitotammaani. Parfait oli jo aloittanut sen harjaamisen ja varustamisen, sillä tamma oli ehtinyt sotkea itseään rekassa. “ Tämäkin vielä ” Ylva parahti katsoessaan tamman auenneita lettejä. Rauhoittelin häntä ja totesin, että meillä olisi vielä hyvin aikaa. Tai itseasiassa ei juurikaan ollut. Minun pitäisi kohta lähteä verryttelemään ja tamman varustaminen oli kesken. Axell huuteli rekasta ja keskittyi jonkin ajan kuluttua heinän kimppuun. Tartuin harjaan ja aloin auttamaan Parfaittia hoitamisessa.

“ Jännittää “ totesin ykskantaan kavereilleni. “ Teillä menee taatusti rata hyvin! Mellikin on hyvässä iskussa! “ Ylva lohdutti. “ Sitä paitsi osaat ratsastaa tammalla hyvin! “ Parfait täydensi. “ Mitä jos unohdan, et mitä teen missäkin kohdassa? “ pohdin. “ No, sielä on monta muutaki ratsukkoa kisaamassa ja varmasti joku aina unohtaa radan. Se ei haittaa vaikka niin tapahtuu “ Ylva totesi lakonisesti. Hymähdin. Hän se jaksaa aina kannustaa omaan tapaansa.

Meillä meni oletettua kauemmin aikaa Mellin varustamiseen, joten itse verryttelylle ei jäänyt juurikaan aikaa. En tiedä, miksi varustimme ensin Axellin ennen Melliä. Ulkokentällä oli muutamia ratsukoita verryttelemässä meidän lisäksemme. Tammalla oli vauhti päällä, joten sain hieman rauhoitella sitä. Paransin istuntaani ja ryhtiäni. Halusin saada Mellin epätoivoisesti kantamaan itseään kunnolla. Se oli hieman jäykkä oikealta puolen.

Tuomaroimassa ratoja olivat Olga Meri ja Virtasen Tytti, molemmat minulle uppo-outoja. Tai en ainakaan muista, että kumpikaan olisi koskaan ollut tuomaroimassa niitä ratoja, mitä olen mennyt. Mielenkiinnolla kyllä odotan, mitä tuomarit kommentoivat suorituksestamme, eteenkin avotaivutuksen osalta.

Nostin muutaman laukkapätkän ja taivutelin Melliä volteilla. “ Seuraavana vuorossa Beatrice Frisk ja Vecmel´s Wicky ja valmistautuu.. “ kentän kovaäänisestä kuului. Vatsan pohjassa muljahti. Nielaisin ja ohjasin Mellin kevyesti kohti maneesia, jossa varsinainen kisasuoritus tehtiin. Edessä olisi pitkästä aikaa Mellin kanssa yhteinen kisarata kouluradoilla.

HeB
Ylva Naess - Artemis
Saavuimme kilpailupaikalle hyvissä ajoin, vähän kello kahdeksan jälkeen. Meidän luokkamme Apsun kanssa alkaisi vasta kymmeneltä, olisipahan aikaa valmistautua ja etsiä rekalle sopiva kolo. Olimme lähteneet Metsikseltä aamuyöllä jo ajelemaan, jotta ehtisimme ajoissa. Tämä oli ensimmäinen kerta kerta ruunan kanssa ulkomailla kilpailemassa.

Parkkeerasin rekan meille osoitettuun paikkaan ja nousin autosta pois. Beatrice avasi sivuoven ja sisältä kuului Axellin hirnunta. Apsu oli rekassa keskimmäisenä, sillä mukana oli myös ori ja tamma. Parfait nousi rekkaan ja talutti ruunan pihalle. Se katseli ympärilleen korvat hörössä. Parfait lähti taluttamaan hetkeksi sitä, jotta sen lihakset vetryisivät ajomatkan jälkeen. Apsu käveli eteenpäin katsellen samalla kiinnostuneena uutta ympäristöä.

“ Missähän on ilmoittautumispiste ja verryttelyalue ? “ Beatrice pohti ääneen. “ Tuollahan tais olla joku infotaulu “ osoitin tulosuuntaan. “ Toivottavasti kaikki passit ja rokotustodistukset on nyt mukana “ Beatrice vastasi. “ Vois alottaa sillä, et on kaikki tavarat ja ees hepat mukana “ vastasin hieman lakonisesti. “ Käykkö sää ilimottamassa ittes ja Apsun nyt? Voisin sillä aikaa laittaa jo tsekata Axellia ja Melliä ja ehkä taluttaa niitä hieman “ Beatrice ehdotti. Nyökkäsin ja lähdin kävelemään kohti mahdollista infotaulua. Paikka oli uusi, enkä tiennyt minnepäin lähteä.

Kävin ilmoittamassa meidät mukaan ja palasin auttamaan Parfaittia Apsun hoitamisessa. Hän oli jo ehtinyt harjata ruunan läpikotaisin, joten pääsin laittamaan suoraan varusteita. Pitäisi ostaa uusi kisasatulavyö, sillä tämä nykyinen alkaa olemaan jo melko resuinen. Toki ruunan suojatkin kaipasivat jo pikaisesti uusimista. Ehkä tällä kisamatkalla voisimme käydä hieman shoppailemassa.

Kiipesin ruunan satulaan, meillä olisi hyvin aikaa tehdä verryttelyt. helppo c- luokka oli vielä menossa, mutta halusin meille aikaa alkuverryttelyihin, koska kisapaikka oli uusi meille molemmille. Ohjasin Apsun alkukävelyiden jälkeen ulkokentälle, jossa taivuttelin sitä jokaisessa askellajissa sekä tein paljon siirtymisiä. Kävimme vielä kävelemässä ennen kuin meidän vuoromme olisi lähteä kisaradalle.

[Eerik]

Suuret Kenttäkisat 2024

13-15.6.2024/ Helmipuro

Julien Martin - La Mirada VAL - luokka 6
“Aletaan olemaan perillä, minnehän täällä pitää rekka ajaa?” Jean kysyi kuljettajan paikalta. Olimme yhtä jaksoisesti ajaneet nyt pari tuntia Helsingistä Helmijärvelle. Meneillään on jälleen pitkä kilpailumatka. Venyttelin kipeytyneitä jäseniäni ja kuuntelin sivukorvalla Eerikin ja Jeanin pohdintaa parkkipaikoista sekä kilpailupaikasta yleisesti. Jean parkkeerasi rekan laitumelle, meille osoitettuun paikkaan. Hän oli lähtenyt jälleen kerran kuljettajaksi kilpailureissullemme. “Käykää ihan ensimmäisenä ilmoittautumassa, me tsekataan sillä aikaa hevosten vointi. Juotetaan ne ja kävelytetään. Ne on kuitenkin olleet pari tuntia rekassa putkeen” Camille totesi ja viittoili meitä kohti infopistettä. Hän oli lähtenyt kisahoitajaksi mukaamme tälle reissua. Hänestä oli valtava apu, sillä mukana on kuitenkin 5 hevosta ja hänellä on todella paljon tietotaitoa. Suuntasin Martan, Lauretten, Vionan ja Hallouetten perään kohti ilmoittautumispistettä.

Palatessamme takaisin trailerille, oli Suometar, Seela ja Mira kiinnitetty hevosrekan kylkeen kiinni ja niitä harjasivat täyttä päätä Jean, Camille ja Eerik. “Ensimmäisenä on Suometar ja Hallouette ja sen jälkeen Julien ja Mira. Teillä on kouluratsastusosuudet. Vionalla ja Seelalla on kohta vuorossa maastoesteosuus. Laitetaan nämä hevoset ensimmäisenä kuntoon. Sillä aikaa osa voisi talutella Dinaa ja Poppia. Ei ehditty vielä niitä lenkittämään. Saadaan niidenkin verenkierto liikkeelle.” Eerik kertoili ääneen. Kaivoin harjakassista esille hieman kulahtaneen harjan ja aloin harjaamaan ruunikon tamman kylkeä. Pitäisi varmaan ostaa uusi jossain vaiheessa. Ehkä tämän kilpailun jälkeen? Mira katseli ympärilleen rauhallisena. Sen korvat olivat hörössä ja muutamaan otteeseen se hirnahti. Tamma on jo tottunut matkusteluun ja kilpailupaikkoihin, se ei juuri välittänyt. Se heilautteli häntäänsä silloin tällöin laiskasti.

Eläinlääkäri Hannele Jyrkkä oli juuri tarkistanut Miran ja todennut sen kilpailukuntoiseksi. Tarkastuksessa ei ollut mennyt kauaa ja tamma oli käyttäytynyt hienosti. Talutin tamman takaisin rekan luo, jossa Jean odotteli varusteiden kanssa. Nostin tamman selkään valkoisen kouluhuovan ja tummansinisen koulusatulan. Nahka kiilsi auringonpaisteessa. Kiristin hellästi satulavyön ja tarkistin suitsien kiinnitykset. Helminauhoista tehty otsapanta kimalteli auringon säteiden osuessa siihen. Nousin satulaan ja ohjasin tammaa kohti verryttelyaluetta. Meille tulee kyllä kiire lämmitellä, sillä olen myöhässä aikataulusta. Eerik lähti kaveriksi verryttelyalueelle valmentajan roolissa.

Hallouette - Suometar
“Aloitetaan laskeutuminen” Pierre totesi ääneen. “Aloitetaan laskeutumin” vastasin ja tartuin ohjaussauvaan. “Lentopinta 120 nyt, laskeudutaan 100. Nopeus 50” Pierre vastasi. Toistin saman. Teimme normaalit laskeutumiselvittelyt ja laskeuduimme suoraan Pariisin kentälle. Tämä oli neljäskymmenes lento minulle perämiehenä. Kun olimme saaneet matkustajat koneesta ja pääsimme poistumaan itse koneesta, työvuoroni oli tullut päätökseensä. Nousin Bourg-en-Bresseen vievään bussiin ja riisuin työtakkini. Takana oli pitkä lento Sydneystä Pariisiin.

Avasin asuntoni oven ja potkaisin hajalle postikasan. Olin ollut pidemmällä työmatkalla ja posti oli muistanut kasalla mainoksia ja laskuja. Suuntasin suoraan jääkaapille ja avasin sen. Nälkä kurni vatsasssa jo. Takaisin minua jääkaapista kuitenkin tuijotti vain pelkkä valo. Sen jälkeen, kun poikaystäväni oli jättänyt minut, oli kodinhoito jäänyt retuperälle. Ei kiinnostanut, enkä oikeastaan edes ehtinyt kauppaan ikinä. Olin aina töissä, tallilla tai kavereiden kanssa. Huokaisin. Kaippa se on lähdettävä kauppaan vaikka väkisin. Toisaalta, jos menisin suoraan tallille, olisi siellä varmasti ruokaa majatalossa. Mutta kysymys kuuluukin, että kehtaanko mennä jälleen kerran sinne notkoilemaan ruuan perässä. Olin jo aika monta kertaa mennyt suoraan töistä majataloon syömään. Vanhempani olivat katkaisseet minuun välit kuultuaan, että olin eronnut. Sehän ei sopinut konservatiivisille vanhemmilleni. Olin kuulemma häpäissyt koko sukuni ja erityisesti vanhempani. Joka perheessä on musta lammas, meillä se olen minä. Isovanhempani eivät suostuneet enää edes tervehtimään minua. Ainoastaan enoni on enää tekemisessä kanssani. Hänkin oli joutunut perheen hylkäämäksi.

“Moi, onks majatalos tilaa? Kaapit tyhjiä, enkä jaksa lähtä kauppaa. Tylsää. Ikävä Goldenia.” näpyttelin viestin Villettelle.
“Hei, on. Täällä on sinun huoneesi valmiina jo odottamassa. Lisäksi kohta on iltapalaa” Villette vastasi viestiini. Kiitin mielessäni naista ja nakkasin matkalaukkuun lisää vaatteita. Sammutin valot ja soitin itselleni taksin.

“Iltaa, miten lento meni?” Villette halasi minua lämpimästi ja pyysi suoraan iltapalapöytään. Halasin kiitollisena takaisin naista. Hän oli kuin oma äiti minulle, joka kerta kyselemässä kuulumisia ja huolehtimassa minusta. Vatsanpohjassa tuntui lämpimältä, kuinka olinkaan kaivannut äidillistä hahmoa elämääni. Kaipasin ylipäätään tälläistä ystävää, joka jaksoi aina kuunnella murheita ja tarinoitani. Olin alkanut ikävöimään Villetteä työmatkoillani. Hänestä on muodostumassa minulle todella tärkeä ihminen. Istahdin iltapalapöytään, sen ääreen alkoi hiljalleen kertymään muutamia muitakin tallilaisia. Jokaisella kai oma tarinansa miksi yöpyy täällä.

“Oisko mahollista tänään ratsastaa Goldenilla?” kysyin Katjaanalta. Hän oli tässä kuussa pääopettajana. “Valitettavasti se on tänään tunneilla, joten ei ole vapaana. Miten ois Fairy? Sillä ois maastoilupäivä, lisäksi Eda tarvis koulurääkin” nainen vastasi. Hän nosti katseensa papereista. “Edalla oon mennyt aikaisemminkin, se passaa. Fairy on kokonaan uus tuttavuus, meen ilomielin myös sillä” vastasin hymyillen.

Suuntasin suoraan Kastanjantallia kohti, jossa molemmat tammat majaili. Minulla oli useamman päivän vapaat, joten aivan heittämällä ehtisin monen monta kertaa ratsastaa. Olimme sopineet Heppiksen työntekijöiden kanssa, että ratsastan vaihtelevilla ratsuilla, jotta kehittyisin enemmän ratsastuksessa.

Kilpailutarina Helmipuroon:
Hallouette Questoun - Hevosjärven Suometar, luokka 5
Torstai
Jean harjasi Suometarta rekan edessä saapuessamme ilmoittautumispisteeltä. Avasin sivuoven ja kaivoin esille tamman satulan. Meillä oli ensimmäisenä edessä kouluratsastusosuus, joka jännitti vähiten. Odotin lievästi kauhulla maastoesteitä, sillä en ole hetkeen kisannut kenttäratsastuksessa.

“Aloita lämmmittelemällä ensin jokaisessa askellajissa ja tee voltteja ja siirtymisiä. Hae tamma hyvälle tuntumalle ja yritä saaja se rennosti. Tuun kohta seuraa ja antaa viimesen hetken vinkit teille. Autan ensin Seelan ja Miran kanssa “ Eerik sanoi ja viittasi kohti lämmitysaluetta.

Perjantaina
Heräsin aamulla jo varhain, sillä meidän luokkamme rataesteosuus alkaisi jo kahdeksan maissa. Tänään päästäisiin onneksi hyppäämään viileään maneesiin. Lämpö lähenteli hellelukemia taas vaihteeksi. Kerrankin Suomen mantereella oli lämmintä piisannut pidemmän aikaa. Suometar hörisi, kun saavuin sen karsinalle. Avasin oven ja aloin harjaamaan tammaa. Se oli onneksi pysynyt suhteellisen puhtaana, joten minulla ei mennyt kauaa sen harjaamisessa. Kaivoin kisahuovan esille sekä puhtauttaan hehkuvan estesatulan. Olin vielä edellisiltana puhdistanut läpikotaisin tamman varusteet, jotta olisimme mahdollisimman hyvännököinen ratsukko kilpailusuorituksen aikana.

“ Joko jännittää? Teillä meni eilen ihan kohtalaisen hyvin suoritus. Nyt vaan hyvällä raivilla radalle ja yritätte parhaanne. Se riittää. Ota nyt seuraavaksi lämmittelyhyppy tuolle pystylle ja sit saatte hypätä vielä okserin. Suometar kantaa ihteään nyt hyvin “ Eerik neuvoi samalla, kun käveli rinnallamme. Meillä oli vielä hetki aikaa ennen vuoroamme kilpailuradalle.

Suorituksen jälkeen huokaisin helpottuneena ja taputin tammaa kaulalle. Se oli hikinen, joten suuntasin kohti rantaa. Suometar kuopi viilentävää vettä innoissaan ja pärski. Ehdimme viettää hyvän tovin rannalla, kunnes Julien ja Mira tulivat myös rantaan. Mira asteli ennakkoluulottomasti kohti vettä, se ei arkonut yhtään. Suometar oli rohkistunut myös hiljalleen. Se ei ole vielä montaa kertaa kilpaillut kenttäkisoissa ja nytkin olimme hakemassa kokemusta.

[Huusari]

Das Capo 12.05.2005 - 23.08.2024 

24.08.2024 Muistoissamme
Siitä on melkein kymmenen vuotta, kun Daithi tuli meidän omistukseemme. Alunperin se tuli yksityisenä hevosena asumaan Jääntalliin. Muutaman vuoden jälkeen sen omistaja lopetti harrastuksen, jonka seurauksena Daithi päätyi meidän omistukseemme. Olemme sen kanssa käyneet muutamissa kilpailuissa ja muutoin keskittyneet vain hyvän mielen harrasteluun. Se vietti viimeiset vuotensa eläkkeellä kaikkien työntekijöiden ratsuna. Ruuna tuli aina portille vastaan ja lähti ilolla töihin. Itse kävin sen kanssa vielä toissa viikolla rennolla metsälenkillä. Emmanuella harrasteli ruunan kanssa paljon viime aikoina. Nyt tuo iso ruuna on poissa. Myöhään yöllä Daithi nukahti ikiuneen. Vuosien varrella se sai muutaman kerran ähkyn ja eilinen oli viimeinen. Se pääsi pois kärsimyksistään ja pääse laukkaamaan ikivihreille.

23.08.2024 Ähky
Aurinko oli jo laskemassa, kun Calandre Bellefeuille sai hätääntyneen puhelun tallilta. "Daithi on saanut ähkyn, ja se on todella pahassa kunnossa," soittaja kertoi. Calandre tunsi huolestumisen puristuksen rinnassaan. Hän tiesi, että Daithi, iäkäs ruuna, oli kärsinyt ähkystä aiemminkin, mutta oli toipunut viime kerralla suhteellisen nopeasti. Hän pakkasi nopeasti lääkkeensä ja työkalunsa ja suuntasi autolle.

Tallille saavuttuaan Calandre huomasi heti, että tilanne oli vakava. Daithi seisoi karsinassaan hikisänä ja levottomana, kyljet täristen. Ruunan silmissä oli tuskaa ja väsymystä, ja se yritti jatkuvasti piehtaroida karsinan lattialla. Emmanuella seisoi vieressä epätoivoisen näköisenä. "Se on ollut näin jo tunteja," hän sanoi hiljaa. "Se ei syönyt aamuheiniään, ja sen jälkeen kaikki meni nopeasti huonommaksi."

Calandre nyökkäsi ja astui lähemmäs, tutkien hevosen nopeasti. Hän kuunteli stetoskoopilla Daithin vatsaa, mutta kuuli vain vaimeita ja epäsäännöllisiä ääniä. "Tämä ei näytä hyvältä," hän totesi hiljaa ja aloitti nopeasti lääkkeiden annostelun, yrittäen lievittää Daithin kipua ja stimuloida suoliston toimintaa. Ruuna oli selvästi kipeä, ja Calandre teki kaikkensa saadakseen sen rauhoittumaan.

Aika kului, ja Daithin tila ei parantunut. Ruuna alkoi väsyä, sen hengitys muuttui raskaammaksi ja silmät lasittuneemmiksi. Calandre katsoi Emmanuellaa silmiin, ja hän näki niissä ymmärryksen – ja surun. "Olemme tehneet kaiken mahdollisen," Calandre sanoi hiljaa. "Tämä ähky on liian vakava, ja Daithin keho on liian väsynyt taistelemaan." Emmanuella nyökkäsi kyyneleet silmissään. "Tiedän. Mutta se on silti niin vaikeaa," hän kuiskasi, käsi täristen, kun hän silitti Daithin hikistä kaulaa.

Calandre valmisteli ruiskun ja antoi Daithille viimeisen lääkityksen, joka rauhoittaisi sen ja päästäisi sen kärsimyksistään. Hän seisoi hiljaa, kun Daithin hengitys hidastui ja lopulta pysähtyi. Ruuna makasi nyt rauhallisena karsinassa, kuin nukkuen. Kyyneleet valuivat hiljalleen Calandren poskille, ja hän sulki silmänsä hetkeksi, antaen surun ja menetyksen tunteiden huuhtoa ylitseen.

"Se oli hyvä hevonen," Emmanuellla sanoi hiljaa, ääni murtuen. "Se ansaitsi rauhallisen lähdön."
Calandre nyökkäsi, ja he seisoivat siinä hetken hiljaisuudessa, antaen itselleen aikaa hyvästellä uskollisen ystävän, joka oli taistellut urheasti loppuun asti. Vaikka suru oli suuri, he tiesivät, että olivat tehneet kaikkensa. Ja nyt Daithi oli vihdoin vapaa kivusta.

[Huusari]

Huusari: Kuulumisia

Sovimme keväällä, että olen päävastuussa kisoihin ilmoittautumisesta, sillä ratsastuksenopettajilla on pitkin kesää lomia. Koko meidän poppoo on kilpaillut todella ahkerasti ja muutaman vuoden hiljaisemman elon jälkeen olen minäkin vihdoin kilpailemaan ihan kunnolla. Pääasiassa olen Riinalla, Benkulla ja Blueberryllä kisannut. Eerik on ahkerasti kulkenut kisatiimin mukana ja kilpaillut itsekin Sennin ja Wonderin kanssa. Jokainen on suorittanut hyvin ja on kyllä kelvannut jälleen ylpeänä seurata kentän laidalla sekä kotikatsomossa seurailla suorituksia.

Kisatiimiin on niin paljon halukkaita, että siihen on otettu jo kesken kauden lisää kilpailijoita. Opettajien kanssa jo pohdimme alustavasti, että ensi kaudella kisatiimejä on kaksi ja siihen otetaan mukaan enemmän oppilaita. Muutoinkin ensi kaudella muokkaillaan esimerkiksi parempaan suuntaan ratsastustunteja.

Itsen kohdalla kisasuoritukset on menneet ihan hyvin. Vielä on petrattavaa. Michael ja Bella on valmentaneet minua ahkerasti, samoin kuin muut meidän opettajamme. Riinan kanssa ollaan kehitytty hyvin, toki edelleen tulee Riina-päiviä, jolloin kaikki menee päin honkia. Olen alkanut haaveilemaan salaa Riinan varsasta. Mistähän sitä löytäisi täydellisen orin?

Sen verran hajamieliseksi olen kuitenkin alkanut, että pääkisamme tälle kesättä piti olla Power Jump. Unohdin kuitenkin aikanaan hoitaa ilmoittautumisen, se oli minun vastuullani täysin. Tulee pian tuplailmoittautumisia jos jokainen ilmoittautuu erikseen. Ei autakuin ensi vuonna uudestaan ilmoittautua ja tällä kertaa uudella innolla. Onpahan ainakin enemmän aikaa harjoitella.

[Huusari]

Grumelur Gåtegardenin kuulumiset

09.09.2024 Kuulumisia (Huusari)
Parin vuoden takaisesta hankosidevammasta Gru alkaa olemaan jo toipunut aika hyvin. Sen kanssa kilpailtiin viime vuonna Hamilton Bravo Cupissa ja tänä vuonna ollaan kilpailtu nyt muutamissa kilpailuissa. Pistesijoja ei ole tullut, mutta koulussa ihan kelpo prosentit. Esteillä tulee toisinaan muutama puomi alas sen vuoksi, että Grulla on liikaa vauhtia. Sillä olisi edelleen intoa tehdä ja harjoitella paljon. Viimeisten kisojen jälkeen huomasin orin oireilevan jälleen oikeaa etustaan. Nyt se on ollut kuntoutuslomalla ja huomenna Calandre arvioi jalan. Katsotaan mikä on tuomio. Haluaisin orin kyllä olevan kunnossa ja vielä pitää hauskaa sen kanssa kentillä.

10.09.2024 Eläinlääkärin vastaanotolla (Tarina luoto Al:lilla elävöittämään tarinaa, VRL-13122 muokannut)
Huusari käveli hermostuneena Calandre Bellefeuillen vastaanottoa kohti. Hänen vierellään oli Gru, upea oldenburginori, jonka hän oli vuosien varrella valmentanut huipputason esteratsuksi. Gru oli aina ollut rohkea ja voimakas hyppääjä, mutta viime aikoina Huusari oli huomannut jotain huolestuttavaa. Orin oikean etujalan vanha hankosidevamma, joka oli joskus parantunut lähes täysin, oli alkanut jälleen oireilla.

Calandre, kokenut ja arvostettu eläinlääkäri, otti Huusarin ja Gru'n vastaan lämpimällä, mutta huolestuneella katseella. Hän tiesi, kuinka tärkeä Gru oli Huusarille – ei vain hevosena, vaan kumppanina. Tutkimukset aloitettiin heti, ja Calandre tutki Gru'n jalan huolellisesti. Ultraäänikuva paljasti sen, mitä Huusari oli pelännyt: vanha hankosidevamma oli uusiutunut.

Calandre katsoi Huusaria silmiin ja kertoi diagnoosin suoraan: "Gru'n hankoside on jälleen vaurioitunut. Vamma ei ole niin paha kuin ensimmäisellä kerralla, mutta se vaatii huolellista kuntoutusta. On mahdollista, että Gru pystyy palaamaan kevyempään käyttöön ja saattaa jopa hypätä pieniä esteitä tulevaisuudessa, mutta suurten ratojen hyppääminen – kuten aiemmin – ei ole enää realistista."

Huusari kuunteli hiljaa, yrittäen ymmärtää tilanteen vakavuuden. "Onko mitään toivoa?" hän kysyi lopulta. Calandre nyökkäsi. "Kyllä, mutta se vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja sitoutumista. Gru voidaan kuntouttaa, mutta se tarkoittaa pitkäaikaista lepoa, erityisiä hoitoja ja varovaista paluuta harjoitteluun. Hän voisi vielä elää pitkän ja onnellisen elämän, mutta kilpailemisen suhteen sinun täytyy harkita uudelleen tavoitteita." Huusari tiesi, mitä se tarkoitti. Hän halusi vain parasta Gru'lle, ja vaikka sydän oli raskas, hän hyväksyi tilanteen. Hän päätti antaa Gru'lle parasta mahdollista hoitoa ja tarvittavan ajan toipumiseen. Vaikka suuriin esteratoihin ei ehkä enää palattaisi, hän oli valmis tekemään kaikkensa, jotta Gru voisi nauttia elämästään, vaikkakin kevyemmässä käytössä.

Kun Huusari ja Gru lähtivät Calandren vastaanotolta, hän tunsi olonsa hieman lohdutetuksi. Hän tiesi, että vaikka kilpailu-ura oli ehkä ohi, heidän tarinansa ei ollut. He jatkaisivat yhdessä, ja mikä tärkeintä, Gru saisi elää rauhallista elämää, josta Huusari piti huolen.

19.09.2024 Pohdintaa tulevaisuudesta (Huusari)
Siitä on nyt muutama päivä aikaa, kun käytin Gruta Calandren vastaanotolla. Tuomio oli musertava - vanha hankoside vamma on uusiutunut -. Juuri kun me pääsimme takaisin huipulle. Juuri kun pääsimme takaisin radoille ja kilpailemaan. Juuri kun pääsimme takaisin ylipäätään yhdessä treenaamaan. Juuri kun meillä alkoi olemaan kivaa yhdessä. Loppupäivä klinikkareissun jälkeen menikin itkiessä ja pohtiessa, että mitä ihmettä seuraavaksi. Olimme Michaelin, Bellan ja Kristianin kanssa istuneet pitkään illalla ja pohtineet mille aletaan. Toki meillä on kasvamassa lauma uusia kilpailuhevosia, mutta jokainen on yhtä tärkeä. Kukaan ei voi korvata Gruta. Kukaan ei voi korvata ketään. Istahdin Grun sairastarhaan pää painuksissa. Kyyneleet virtasivat pitkin poskiani. Mitä tekisin? Mikä olisi oikein poikaa kohti? Jos jätän sen oloneuvokseksi kestääkö sen pää? Onko oikein jättää sitä pelkästään kevyelle käytölle? Nauttiiko se siitä? Voin aivan hyvin jättää sen kevyelle käytölle, mutta mitä mieltä Gru on? Se on kuitenkin huipputason kilpailuhevonen, jonka kanssa on hypätty jo vuosia 160cm ratoja.. Nyt se joutuu jälleen olemaan sairastarhassa pitkään ennenkuin pääsee hyvällä säkällä takaisin isoon tarhaan. Turhauttavaa. Mikä on oikein? Miksi ei ole sellaista hevosomistajan opasta, jossa olisi jokaiseen tilanteeseen ohjeet miten toimia. Huokasin, Gru laski turpansa surumielisesti syliini. Se puhalsi lämmintä ilmaa. Osaisinpa lukea orin ajatuksia. Takaani kuului hiekan rasahdus ja käänsin pääni. Emmanuella oli ilmestynyt tarhan portille. Hänen silmissään kimmelsi kyyneleet. Hän avasi hiljaa portin ja astui tarhan sisälle. Naisen istuessa viereeni, halasimme toisiamme tiukasti. Sanoja ei tarvittu.