|
Post by Sanni on Apr 19, 2015 8:23:39 GMT
Mä en vaan tajuu noita Carolinen tapasia ihmisia. Siis ketkä ei tykkää hevosten hoitamisesta :oo No mut kiva tarina kuiteski ( taas kerran <333 )
|
|
|
Post by Sanni on Apr 19, 2015 8:25:26 GMT
OhoXDD Kirjotin vahingos ilman ä: kirjainta :'D mut siis tarkotus oli kirjottaa "ihmisiä" .
|
|
|
Post by Zoe on Apr 19, 2015 9:14:21 GMT
Niinpä! Haluavat vaan ratsastaa. Harmillista vaan, että Carolinea joutuu kestämään vielä pitkään, koska hän on nyt yksi tarinoitteni vakio hahmoista yhdessä Wishin kanssa.
|
|
|
Post by Sara on Apr 20, 2015 5:49:54 GMT
Olikse caroline su serkku vai mikä
|
|
|
Post by Sanni on Apr 20, 2015 11:55:27 GMT
Sara//Tais olla. ( en tajunnu laittaa tost quoten kautta ja nyt en enää jaksa ku oon jo täs kirjottamas )
Nii, mut Wish vaikuttaa tosi kivalta <3
|
|
|
Post by Sanni on Apr 20, 2015 11:57:55 GMT
Että harmi vaan, kun on tuollainen omistaja.
|
|
|
Post by Zoe on Apr 20, 2015 13:51:27 GMT
Joo Caroline on serkku. Wish on upea hevonen ja Caroline on ..... no Caroline xD
|
|
|
Post by Sara on Apr 20, 2015 15:34:08 GMT
Mua vaa jäi häirihtee ku eiks heppiksel oo ainaki ollu joku Caroline nimine hoitaja
|
|
|
Post by Zoe on Apr 20, 2015 18:02:22 GMT
Kyllä on, mutta he eivät liity milläänlailla toisiinsa
|
|
|
Post by Zoe on Apr 26, 2015 17:18:40 GMT
24 Syntymäpäivä tallilla
" Alex! Odota nyt! Anna se lahja nyt," huudan juoksevan poikaystäväni perään. " Ota minut ensin kiinni! Saat sen lahjan vasta tallilla," poika vastaa. " Alex! Nyt oikeasti!" huudan ja juoksen pojan perässä. Alex nauraa ja kääntyy tielle, joka vie Hevosjärven tilalle. Minulla ei ole mitään mahdollisuutta saada poikaa kiinni, koska Alex juoksee paljon kovempaa kuin minä. Muutenkin ratsastuskenkien kanssa on ärsyttävää juosta. Juostessani näen jo tallin hevosia ulkona. Minun hoitohevosen Fanta nukkuu tarhassaan eikä huomaa minua, mutta toinen hoitsuni Kastanja hörähtää minulle ja Carolinen Wish hevonen juoksee rinnallani, kunnes tarhan aita tulee vastaan ja minä olen tallin pihalla. " Hyvää syntymäpäivää Zoe!" kuuluu, kun pääsen pihalle. Pihalla on suuri joukko ihmisiä ja muutama hevosta. Alex ja Sweet, Huusari, Bella, Michael, Kristian, Sara ja Coffee, Sanni, Tiia, Melanie ja Bingo, Minka, Joni ja Ravel ja Caroline eli kaikki minulle tärkeät ystävät ja hevoset. Katson näkyä suu auki ja kaikki nauravat minun ilmeelleni. Alex antaa Sweetin riimun narun Michaelille ja tulee halaamaan minua. Pian koko joukko halaa minua yksi kerrallaan. " No niin. Eiköhän nyt siirrytä tuonne tallin viereen juhlimaan!" Michael huutaa hälinän yli ja lähtee Sweetin kanssa tallin vieressä olevalle niitylle. Me muut seuraamme häntä. Olen edelleen todella hämmästynyt ja hämmästyn vielä enemmän nähdessäni niityn. Niitylle on tuotu kaksi suurta pöytää, joista toisella on ruokaa ja juomaa ja toisella suuri keko lahjoja, puihun on kiinnitetty ilmapalloja, niityllä soi musiikki ( Michaelin läppäristä ) ja kahden puun väliin on sidottu köysi, johon sidomme hevoset kiinni. Hevosille on tuotu porkkanoita ja heinää, joten niilläkin on herkkuja. " Zoe tule avaamaan lahjasi!" Tiia kutsuu. Kävelen pöydän luo ja kaikki muut kerääntyvät toiselle puolelle pöytää. Otan ensimmäisen lahjan, joka on pieni ja painava. Lahja on Huusarilta ja Michaelilta. Avaan varovasti lahjan ja revin paperin sen ympäriltä. Kaikki muut katsovat jännittyneenä, paitsi Michael ja Huusari, jotka hymyilevät ja juovat jaffaa. Pikku hiljaa paketista paljastuu ruskea koriste hevonen. Hevonen on ruunikko ja sillä on kuonopilkku, tähti ja valkeat sukat joka jalassa. " Ihan kuin Coffee," Sara sanoo. ” Se on aivan kuin Coffee,” minäkin sanon. ” Niin me vähän ajattelimmekin,” Huusari vastaa nauraen Michaelin nyökätessä vieressä. Saan Alexilta kultaisen kaulaketjun, jossa on kultainen hevosenpää ja hevosenkenkä, Bellalta ja Kristianilta pinkit pintelit Sweetille, Tiialta kouluraipan, Saralta vaaleansinisen riimun Fantalle, Sannilta hevoskirjan, joka kertoo esteratsastuksesta, Minkalta satulahuovan Coffeelle, Melanielta suklaarasian ja uudet puhelinkuoret, Jonilta ratsastussukat ja käsineet ja Carolinelta kirjan hevostenhoidosta. Jäljelle jää yksi paketti. ” No avaa se!” kaikki pyytävät yhtä aikaa. Paketti on kova ja suuri. Revin varoen paperin paketin ympäriltä ja avaan paketin. Paketin päällä on kortti, jonka kuoreen on piirretty Kastanjan, Fantan, Sweetin ja Coffeen kuvat. Avaan kortin ja huomaan, että kortissa on kaikkien paikalla olevien ystävieni nimet. Katson hämmästyneenä ihmisiä ympärilläni. Avaan lopunkin paketista ja henkäisen hämmästyneenä. Paketista paljastuu lännensatula ja kirja varsan kasvatuksesta. ” Se on meiltä kaikilta,” Michael sanoo. ” Lännensatula on mukavampi maastossa. Kun Coffee saa varsan, voit käydä sen kanssa maastossa,” Kristian selittää. ” Vau, kiitos,” kiitän ja halaan kaikkia.
” Eiköhän me lähdetä maastoon?” Melanie ehdottaa, kun kaikki ovat syöneet ” Ketkä lähtevät?” kysyn. ” Me emme valitettavasti pääse,” Huusari sanoo anteeksi pyytävästi. ” Emmekä me,” Bellakin sanoo. ” Me jäämme siivoamaan,” Sanni, Sara, Minka ja Tiia sanovat. ” Lähdemmekö me sitten neljästään?” kysyn Alexilta, Jonilta ja Melanielta. ” Käy minulle,” Melanie sanoo. ” Ota sinä Alex Kastanja, mutta kenet minä otan, kun Coffeella ei voi ratsastaa ja Sweetillä ei voi mennä maastoon,” sanon. ” Ota Wish, minä en jaksa ratsastaa sillä,” Caroline sanoo. ” Okei kiitos,” sanon.
Kiipeän Wishin kapeaan selkään ja otan ohjat käsiini. Wishin paljas selkä tuntuu lämpimältä minun jalkojani vasten. Wish on kapeampi, kuin Coffee ja Kastanja ja korkeampi kuin Fanta ja Sweet. Joni istuu ryhdikkäästi Ravelin selässä ja Alex Kastanjan. Melanie joutuu hyppimään Bingon vierellä, koska ruuna liikkuu. Onneksi hänkin pääsee selkään ja lähdemme polulle. ” Miltä tuntuu olla taas hevosen selässä?” kysyn Alexilta Melanien ja Jonin ratsastaessa vierekkäin edessämme. ” Oudolta, mutta ihmeen hyvältä,” Alex vastaa. Ratsastamme hetken hiljaa vierekkäin, Jonin ja Melanien jutellessa edellämme. Katson Jonin selkää ja mietin, että olen oikeastaan iloinen, että hän on siinä. Olen iloinen, koska hän on ylipäätään hengissä ja sain asiat sovittua hänen kanssaan. Välimme tuskin koskaan palautuvat täysin ennalleen, mutta ainakin voimme olla jälleen kavereita. Hetken kuluttua siirrymme raviin. Wishillä on ihan pehmeät askeleet ja nautin hevosella ratsastamisesta. Alex ratsastaa Kastanjalla edellämme ja Alex näyttää nauttivan Kastanjan ravista. Alexin edellä kulkevalla Melaniella on vaikeampaa, koska Bingolla on todella pomputtava ravi. Joni johtaa joukkoa istuen helposti Ravelin pitkissä askelissa. ” Laukataanko?” Joni kysyy. ” Joo!” vastaamme. Joni pyytää Ravelia nostamaan laukan ja Ravel nostamaa laukan. Eteemme aukeaa leveä tie ja minä nojaudun Wishin kaulalle ja nousen kevyeen istuntaan. Wish syöksähtää laukkaan ohittaen Kastanjan. Pääsemme Bingon rinnalle ja vilkaisen Melanieta, joka hymyilee minulle. Kannustan Wishin Jonin ja Ravelin vierelle. Joni vilkaisee minua ja pyytää Ravelia lisäämään vauhtia. Minä pyydän samaa Wishilta ja ruuna kiihdyttää urheasti. Kannustan Wishiä ja me pääsemme koko ajan lähemmäs Jonia ja Ravelia. Joni vilkaisee taakseen ja näkee meidän lähestyvän. Pääsemme rinnalle ja Wish ja Ravel laukkaavat hetken rinta rinnan, kunnes Wish ohittaa Ravelin. Tien päässä hidastan ravin kautta käyntiin ja pysäytän Wishin. Käännän Wishin niin, että näen Melanien ja Alexin laukkaavan kilpaa rinta rinnan. Joni kääntää Ravelin meidän vierellemme ja kannustaa Melanieta ja Alexia. Alex hivuttautuu Kastanjalla Bingon ja Melanien ohi. Meidän kohdallamme Alex ja Melanie hidastavat kohdallamme ravista käyntiin ja pysäyttävät hevoset meidän viereemme. ” Tämä on minun paras syntymäpäiväni,” sanon.
|
|
|
Post by Sanni on Apr 28, 2015 11:40:33 GMT
Vaikutti kyllä olevan ihana maastoretki. Ja taas kerran ihana todella mielenkiintoinen ja sopivan pituinen tarina <3
|
|
|
Post by Zoe on Apr 29, 2015 7:36:58 GMT
Kiitos
|
|
|
Post by Zoe on Apr 30, 2015 16:39:30 GMT
Haluatteko, että kirjoitan seuraavaksi arkisempaa tarinaa vai jatkotarinaa?
|
|
|
Post by Tiia on Apr 30, 2015 18:48:45 GMT
Arkitarinaa
|
|
|
Post by Zoe on May 20, 2015 17:20:59 GMT
25 Tallilla jälleen
Kuvittele meidät yhteen Ajattelet mut sun viereen Silmät kii ja aivan lähekkäin Me oltaisiin näin Kuvittele meidät yhteen. Piirrä kuva meihin lähteen Kelaa jos me voitais vaan olla siinä kahdestaan. Robin Kuvitellaan
” Missä sinä olet?” Alex kysyy minulta puhelimessa. ” Kotona. Olen juuri lähdössä tallille,” vastaan. ” Voin lähteä mukaasi ja tulla hakemaan sinut vartin päästä,” Alex ehdottaa. ” Juu käy. Nähdään pian,” sanon ja suljen puhelimen. Heitän puhelimeni sängylle ja vaihdan nopeasti tallivaatteet päälleni. Avaan vaatehuoneeni oven ja astun sisälle pieneen huoneeseen, jossa on kaapit molemmin puolin huonetta. Avaan yhden kaapin, jossa säilytän kaikkia hevostavaroitani ja vaatteita. Kaapissa on mm. satulahuopia, muutamat housut ja muutamia ratsastuspaitoja, osa vaatteista on siististi viikattu, mutta osa on kaapin lattialla sikin sokin. Kaivan vaatekaappini pohjalta ohuemman ratsatustakin. Palaan ratsastustakki mukanani huoneeseeni. Nappaan puhelimen mukaani ja hypin portaat alakertaan, jossa veljeni Adam katsoo televisiota. ” Lähden tallille!” huikkaan veljelleni avatessani ulko-oven. Alex odottaa minua jo, kun minä kävelen hänen luokseen. Hän istuu skootterillaan ja antaa minulle pinkin kypäräni, jonka hän osti minua varten muutama viikko sitten. Hyppään istumaan Alexin taakse ja kiedon käteni pojan ympäri. Matkalla mietin, että hoitajat varmaan hämmästyvät minun nähdessään, koska minulla ei ole enää mustia hiuksia vaan punaruskeat. Muutenkaan en ole hirveästi käynyt tallilla, koska koulussa on ollut kiirettä, mutta olen käynyt illalla hoitamassa Coffeen, Sweetin ja Cinon. Cino on nyt muutaman viikon vanha. Tallin pihassa Alex tiputtaa minut kyydistä ja ajaa skootterinsa vakiopaikalleen tallin parkkipaikalle. Minä lähden sillä aikaa kohti yksityistallia, jossa ovat Coffee, Sweet ja Cino. Tallissa on hiljaista, kun minä saavun, kuuluu vain ilmastoinnin hurina ja jonkun hevosen hiljaista pärskintää. Suurin osa hevosista on ulkona nauttimassa lämpimästä päivästä, mutta Coffee, Sweet ja Cino ovat vielä sisällä. Kuullessaan minun tulevan, Sweet rupeaa kuopimaan hermostuneena, Coffee hörähtää ja Cino hirnahtaa innoissaan. ” Hei Coffee ja Cino,” sanon kävellessäni hevosten karsinalle. Pikku Cino perääntyy Coffeen taakse, mutta tulee takaisin ovelle huomatessaan tulijan olevan minä. Coffee hamuaa minun takkini taskua löytääkseen porkkanan palan. Annan porkkanan Coffeelle ja etsin taskustani varsoille tarkoitetun herkun Cinolle. Molemmat tammat syövät herkkunsa nopeasti ja kerjäävät lisää. Annan molemmille toiset herkut ja rapsutan Coffeeta otsasta ja Cinoa hellästi kaulasta. Cino on kuin pienoismalli Coffeesta, mutta varsalla on tavallinen piirto, eikä tähteä ja kuonopilkkua, kuten Coffeella. ” Hei Cino ja Coffee,” Alex tervehtii hiljaa takaani. Coffee hörähtää Alexin nähdessään, mutta Cino siirtyy emänsä taakse. Cino on kyllä nähnyt Alexin muutaman kerran, mutta Cino vierastaa edelleen kaikkia muita ihmisiä paitsi minua. Cino on kyllä utelias ja kurkkii uusia tuttavuuksia emänsä takaa, mutta pysyttelee kuitenkin kauempana. Cino on muutenkin energinen ja reipas pikku varsa, joka tutkii mielellään joka paikan, kunhan hän saa ensin rauhassa katsella paikkaa tai henkilöä. Riimun ja loimen Cino hyväksyi helposti, eikä edes alkanut repimään loimeaan. ” Jää sinä tänne Coffeen ja Cinon seuraksi, niin minä vien Sweetin tarhaan ja käyn syöttämässä sitä hetken tuolla tallin takana,” sanon. ” Sopii,” Alex kysyy.
” Sooh Sweet. Eikö tässä ole tarpeeksi hyvää ruohoa?” kysyn ponilta, joka kiskoo minut mukanaan muutaman metrin päähän. Sweet laskee päänsä alas ja rupeaa syömään ruohoa. Minä nojaan ponia vasten ja ihailen taivaalla leijuvia pilviä. On kyllä mukavaa, kun vihdoinkin on lämmintä ja ruohokin kasvaa. Sweetiä ei paljoa kiinnosta, että rapsutan ponin säkää ja letitän harjaa, yleensä poni olisi jo näykkinyt tai potkaissut, mutta nyt ruoka on tärkeämpi asia. Saamme olla rauhassa kahdestaan, kunnes näen ratsukon tulossa meidän luoksemme. Tunnistan ratsun Carnivorous Benjaminiksi ja ratsastajan Michaeliksi. ” Moikka! Pitkästä aikaa!” mies virnistää ja hyppää alas Benin selästä. ” Jep. Oon känyt vain iltaisin, kun tallilla ei ole ollut ketään,” vastaan. ” Huomattu on. Moni hoitaja on kysellyt perääsi,” Michael kertoo. ” Varmaankin haukkunut, etten hoida enää hevosiani,” mutisen. ” Sitäkin, mutta suurin osa miettii ratsastatko enää,” Michael vastaa. ” Ratsastan totta kai. Coffeella ei voi vielä ratsastaa ja Sweetillä on ollut nyt viikko lomaa,” selitän. ” Kyllä minä sen uskon, mutta moni ei,” Michael vastaa ja hyppää Benin selkään. ” Mutta minä luotan sinuun ja uskon, että hoidat kyllä hevosesi,” Michael sanoo ja ratsastaa pois.
Istun Coffeen ja Cinon karsinan nurkassa ja nojaan vasten karsinan seinää silmät kiinni. Cino makaa minun edessäni ja antaa rapsuttaa itseään kaulasta. Pieni varsa nukkuu tuhisen, kuten pikkuinen siili. Alex seisoo ja harjaa Coffeen suklaan ruskeaa kylkeä niin, että pöly ja karvat pöllyävät ja Coffee nautiskelee venyttäen kaulaansa. Tallissa on edelleen hiljaista ja minä ja Alex olemme ainoat ihmiset tallissa. Tallissa on meidän lisäksemme vain muutama hevonen ja tallikissa. ” Mikä sinulla on?” Alex kysyy. ” Michael kertoi, että tallilla liikkuu huhuja,” vastaan silmät edelleen kiinni ja nojaten seinään. ” Mitä ihmeen huhuja?” Alex kysyy. ” En kuulemma hoida hevosiani tai Fantaa ja Kastanjaa,” kerron. ” Mitä?! Kuka kehtaa väittää niin,” Alex suuttuu. ” En tiedä, eikä oikeastaan kiinnosta,” vastaan ja nousen ylös. Taputan vielä Coffeeta ja annan tammalle leivän palan. Livahdan hiljaa karsinasta, jotta Cino ei heräisi ja Coffee pysyisi rauhallisena. Lähden omalle kaapilleni hakemaan takkini ja vaihtamaan kengät. Avaan kaappini, jonka pohjalla on paljon epämääräistä rojua, ja heitän takin ja kenkäpussin lattialle. Päätän etsiä pohjalta erästä korua, jonka hävitin muutama viikko sitten. Heitän kaikki rojut lattialle ja vihdoinkin löydän hopeisen hevosenkenkä korun. Nappaan rojut lattialta ja heitän ne takaisin kaapin pohjalle. ” Lähdetäänkö vielä kahville?” Alex kysyy, kun kävelemme pojan skootterille. ” Juu sopii hyvin,” vastaan ja otan kiinni pojan kädestä.
|
|