|
Post by Minka on Jul 28, 2016 11:12:15 GMT
|
|
|
Post by Minka on Jul 28, 2016 11:12:40 GMT
|
|
|
Post by Sanni on Jul 30, 2016 8:57:36 GMT
Ihanaa luettavaa❤️❤️❤️❤️❤️❤️❤️❤️❤️
|
|
|
Post by Minka on Jul 30, 2016 15:02:48 GMT
Ihanaa luettavaa❤️❤️❤️❤️❤️❤️❤️❤️❤️ Voi kiitos ihana ❤️❤️❤️
|
|
|
Post by Minka on Aug 2, 2016 20:49:05 GMT
~ Kouluratsastusta ja maastolaukkaa
Kävelin tallia kohti reippain askelin. Päivä oli taas erittäin lämmin ja aurinkoinen, joten olin jo valmiiksi hikinen päästessäni viimein viileään talliin. Vein laukkuni kaappiini ja hain sitten satulahuoneesta Nessan pakin valmiiksi sen karsinan eteen. Avasin pakin lukon ja mukaani nappasin päällimmäisenä olleen violetin riimunnarun.
"Nessa!" huusin samalla, kun avasin laitumen langat päästäkseni läpi. Kimo nosti päätään korvat hörössä ja lähti sitten vislauksestani lennokkaassa ravissa kohti minua. Naurahdin tamman tutkiessa käteni ja töykkien taskujani turvallaan, samalla kun minä napsautin narun kiinni riimuun. Annoin narun olla löysänä, kun talutin tamman talliin.
Laitoin Nessan käytävälle naruihin ja tartuin kumisukaan, sillä tamman karvasta löytyi paikoittain kuivunutta mutaa. Viimeistellessäni vasenta kylkeä satuin vilkaisemaan Nessan päätä ja hymähdin huvittuneena, sillä tamma nuokkui silmät ummessa ja alahuuli lerpallaan. "Höpsö", mutisin itsekseni ja kiersin varovasti hevosen takaa toiselle puolelle.
Perusteellisen harjauksen jälkeen puhdistin Nessan kaviot, jotka se nosti kiltisti käskystä ylös. Tarkistin samalla, että kaikki kengät olivat tallella ja kunnolla kiinni, ja ettei jaloissa ollut turvotusta tai haavoja. Onnekseni kaikki oli kunnossa ja rapsutin Nessan säkää ennen kuin hain tamman varusteet.
Heitin tamman selkään violetin satulahuovan valkoisilla reunuksilla ja sen päälle yleissatulan. Suoristin huovan ja korjailin satulan oikeaan kohtaan. Laskin sitten vyön alas ja kiristin sitä hellästi reiän kerrallaan, jättäen Nessan pienet mielenosoitukset huomiotta. Laitoin riimun hevosen kaulalle ja harjasin pään huolellisesti, hakien sitten suitset ja avaten ne ristityksestä. Nessa katseli puuhiani, mutta luimisti ja nosti päätään ylös, kun yritin laittaa sille suitsia. "Hei porsas, nyt se pää tänne", murahdin ja otin tukevan otteen kimon päästä. Tarjosin hevoselle kuolaimia, jotka se hetken kiukuttelun jälkeen otti itse suuhunsa laskien samalla päätään. Sain kaikki remmit helposti kiristettyä ja lopuksi korjasin vielä harjaa pois niskahihnan alta. Kokeilin sitten vyötä ja kiristin sitä kahdella reiällä.
Kipitin nopeasti satulahuoneeseen ja otin saappaani kaapista, potkaisten tennarini pois jaloistani. Ujutin saappaat jalkaani vetäen vetuketjun kiinni ja heitin tennarini kaappiin. Nappasin vielä kypärän ja hanskat mukaani, pukien ne matkalla Nessan luokse.
Irrotin riimun hevosesta ja naruista laittaen sen pakkiin. Otin sitten ohjat Nessan kaulalta tarttuen niiden päästä kiinni ja lähdin taluttamaan tammaa aurinkoiselle Kastanjankentälle, jossa Hele laukkasi Sashalla pääty-ympyrää.
Selkään kiivettyäni päätin äkkiä nostaa jalustimet ristiin satulan eteen ja tehdä hyvän istuntatreenin. Kumarruin tarkistamaan vyötä, että se oli tarpeeksi kireä ja pyysin sitten pohkeillani Nessan liikkeelle. Verryttelin vastakkaisessa päädyssä kuin Sasha ja kävelin uran sisäpuolella, jotten olisi tiellä.
Sain ulkoavut heti hyvin läpi, eikä Nessa puskenut uralle. Kulmiin taivuttelin ensin kevyesti, pyytäen samalla takaosaa väistämään ulospäin. Nessan korvat liikkuivat vilkkaasti, kun se kuunteli apujani ja vastasi niihin kuuliaisesti. Piakkoin otin mukaan voltin jokaiselle sivulle ja Helen ravatessa uraa pitkin pääsin käyttämään koko kenttää.
Asetin ja taivutin tamman huolellisesti volteilla ja suorituksemme paranivat jatkuvasti. Nessa oli hyvin kuulolla ja alkoi jo löytämään enemmän voimaa takaosastaan ja myötäämään niskastaan. Vähitellen kokeilin ravata pitkiä sivuja aluksi suoraan, jotta ehtisin rauhassa löytää rytmin ja tasapainon. Nessa lähti pohkeestani vähän turhankin innokkaasti ja pompin holtittomasti satulassa. Keskityin kuitenkin työskentelemään vatsalihaksillani, jotta pysyisin kyydissä ja samalla pyrin ratsastamaan ravia rennommaksi. Ennen kulmia hidastin vielä toistaiseksi käyntiin ja tein huolelliset voltit lyhyille sivuille. Taputin Nessaa hienosta suorituksesta ja pyysin taas ravia pidentäen askelta, jolloin istuminenkin helpottui.
En pomppinut enää kovin paljoa ravissa ja aloin ottamaan jo volttejakin mukaan. Ensiksi tein reilun kokoiset voltit kummallekkin pitkälle sivulle, taivuttaen Nessan sisäpohkeeni ympärille ja asettaen huolellisesti. Voltin jälkeen pyysin lisättyä ravia noin viiden askeleen ajaksi ja otin sitten takaisin harjoitusraviin. Jatkoin tätä harjoitusta, kunnes hidastin käyntiin antaen Nessalle pitkät ohjat ja rapsutuksia.
Välikäyntieni aikana Hele sai treeninsä päätökseen ja vei Sashan talliin, jolloin sain kentän kokonaan omaan käyttööni. Keräsin ohjia hiljalleen takaisin tuntumalle ja ratsastin käynnin taas tarmokkaaksi ja aktiiviseksi, jonka jälkeen pyysin ravia. Ravailin kootusti muutaman kierroksen ennen kuin hidastin käyntiin.
Valmistelin laukannoston kulmaan, asetin hieman sisään ja puristin pohkeillani merkin. Nessa siirtyi laukkaan hallitusti ja pehmeästi ja taputin sitä palkinnoksi kaulalle. Hidastin ravin kautta käyntiin ja tein muutamia nostoja, jonka jälkeen tein pysähdyksen ja siitä neljän askeleen peruutuksen. Valmistelin noston heti peruutuksen jälkeen ja pyysin laukkaa. Nessa ravasi hetken epätasaisesti ennen laukkaan siirtymistä, joten kokeilin heti uudestaan. Tämä peruutuksen jälkeinen nosto oli paljon parempi, mutta työstettävää riitti silti. Tein vielä muutamia toistoja, kunnes hyvän suorituksen jälkeen laukkasin uraa pitkin ja tein pääty-ympyröitä, leikitellen laukan rytmillä ja askelpituudella.
Annoin Nessalle pitkät ohjat ja annoin käynnin keinuttaa minua satulassa. Kehuin Nessaa ääneen taputusten kera ja pyyhin hikeä otsaltani. Nessa tuntui vielä energiseltä, mitä en ihmetellyt vähän kevyemmän treenin jälkeen, joten sain äkkiä idean. Laskin jalustimet kaulalta ja heilautin itseni alas satulasta. Talutin Nessan ulos kentältä avaten portin, jonka jälkeen ponnistin uudestaan selkään ottaen jalustimet jalkaani ja ohjat käteeni. Innostuneena Nessa pureksi kuolaintaan ja asettui peräänantoon, kun pyysin sen kohti maastoa.
Ravasin rennosti hiekkatietä pitkin, joka vietti hetken päästä alaspäin. Oikeassa kohdassa käänsin tamman pienelle sivupolulle, ohi suuren kuusen ja hidastin käyntiin, jottei Nessa kompuroisi kivien ja juurien seassa. Pian saavuimme leveälle, pehmeähiekkaiselle tielle ja nostin taas ravin. Nessa taisi arvata aikeeni, sillä se heilutteli päätään haluten lisää ohjaa ja nopeutti vauhtiaan. Pidin kuitenkin tamman kuulolla ja pyysin sen laukkaan vasta, kun se malttoi odottaa.
Kimo syöksähti heti eteenpäin ja annoin sille vaistomaisesti ohjaa. Kevensin pikkuhiljaa istuntaani, antaen tammalle luvan juosta. Ja se todellakin juoksi. Tuuli iski vasten kasvojani ja letitetyt hiukseni paukuttivat laukan rytmiä vasten selkääni. Nessan kaviot painautuivat syvälle hiekkaan, lennättäen sitä taaksemme, kun nelistimme pitkin tietä. Sen valkeat jouhet hulmusivat vallattomasti ja tamma venytti askeltaan yhä pidemmäksi, sieraimet laajenneina. Pystyi helposti kertomaan, että se nautti, samoin kuin minäkin.
Hidastin vähitellen hallitumpaan laukkaan Nessan tahdosta huolimatta ja istuin alas satulaan. Pidätin kevyesti raviin ja kevensin vielä hieman nopeassa tahdissa. Nessa pärskähti tyytyväisenä ja asetti kaulansa kaarelle, kun keräsin ohjia tiukemmin käteeni. Tamma hiukan vastusti ja yritti nykiä niitä löysemmiksi, mutta rauhoittui pian. Onnellinen hymy huulillani taputin valkoista kaulaa jatkaen nyt jo paljon hallitummassa ja rennommassa ravissa. Lopuksi hidastin käyntiin, jotta hikinen hevonen ehtisi kävellä ennen tallipihaa ja tyytyväinen, mutta myös yhtä hikinen ratsastaja tasata hengitystään.
***
Karsinassa riisuin tamman varusteet ja pujotin sille riimun päähän, johon kiinnitin narun. Talutin hevosen ulos hoitopuomille ja tein tukevan solmun, jättäen kuitenkin narua vähän löysäksi. Hain sitten tallin kulmalta letkurullan ja kävin laittamassa hanan auki vesipisteestä. Suihkuttelin Nessan kauttaaltaan viileähköllä vedellä, kaulaa ja päätä lukuunottamatta. Tamma liikuskeli ensin levottomasti ja kuopi kivetystä, mutta sitten se rauhoittui ja nautti käsittelystä huuli lerpalla.
Kuivasin Nessan hikiviilalla ja setvin samalla sen märän hännän selvityssuihkeen kanssa. Menihän siinä aikaa, mutta onneksi tamma jaksoi odottaa kärsivällisesti samalla, kun aurinko kuivasi sen turkkia. Sopivasti myös kylmäpatjat ehtivät olla hevosen jaloissa melkein puoli tuntia, jonka jälkeen otin ne pois ja vein siististi takaisin pakkaseen. Rapsuttelin ja kehuin Nessaa taluttaen sen takaisin karsinaansa, josta se pääsisi muutaman tunnin päästä laitumelle loppupäiväksi ja yöksi. "Heippa kulta", suukotin tamman turpaa hyvästeiksi ja siivosin sitten sen tavarat pois käytävältä. Viimeiseksi pesin vielä kuolaimet, ristitin suitset ja vein hikisen satulahuovan pesuun. Suunnistin sitten tallitupaan juomaan vettä, sillä minulla oli kamala jano.
|
|
|
Post by Minka on Aug 2, 2016 20:49:54 GMT
~ Mystery's Hazel Kouluratsastusta
Astelin pitkästä aikaa ratsastuskoulun puolelle, jossa minua odotti täysin uusi tuttavuus Mystery's Hazel, eli tutummin Mizze. Tallikäytävässä hyöri paljon pikkuisia ponien luona, sillä päivän ensimmäinen tunti alkaisi pian.
Löysin komean holsteininhevosen melko perältä, ja ori kääntyikin heti katsomaan minua, kun avasin karsinan oven. "Heippa Mizze", sanoin ja annoin varovasti käteni hevosen haisteltavaksi.
Otin Mizzen pakista riimunnarun ja sidoin hevosen kiinni varmuuden vuoksi, vaikka se oli kiltin oloinen. Ori ei ollut kovinkaan likainen, joten harjasin sen pölyharjalla tutkivasti läpi. Se katseli touhujani tarkkaavaisesti, muttei protestoinut missään vaiheessa. Kaviotkin sain helposti puhdistettua, mutta joku oli selvästi hoitanut hevosen aijemmin, sillä ne olivat melkein puhtaat.
Hain hevosen varusteet satulahuoneesta ja laitoin samantien orille satulan selkään. Tarkkailin koko ajan sen reaktiota, mutta Mizze oli oikea enkeli, ei edes korvaansa lotkauttanut. Kiristin vyön tasaisesti jo valmiiksi aika kireälle ja otin sitten orin riimun kaulalle ja harjasin pään. Suitset sain myös helposti hevoselle ja pian olimme valmiit. Laitoin enää itselleni kypärän päähän ja hanskat käteen, jonka jälkeen talutin Mizzen äkkiä hiljentyneen tallikäytävän läpi pihalle.
Tuntien alettua on milteimpä mahdotonta ratsastaa itsenäisesti, sillä oikein missään ei ole tilaa. Kastanjankentällä oli juuri alkanut ponitunti, Helmenkentällä hevosestetunti ja Jäänkentällä oli valmennus. Maneesiin en olisi halunnut mennä, mutta äkkiä muistin uuden avomaneesin, jota en vielä ollut kokeillut. Suuntasin siis Mizzen kanssa sinne.
Merenmaanesissa eli koulupuolella oli toinen rata tyhjänä, joten talutin hevosen sisään. Toisella puolella Bella ratsasti upealla ruunikolla tammallaan, jonka nimi oli muistaakseni Anne. Mizze katsoi tammaa hiukan kiinnostuneena, mutta kun ponnistin satulaan, keskittyi ori minuun.
Kävelin pitkät alkukäynnit löysin ohjin, ennen kuin keräsin ne tuntumalle. Ratsastin ensin käynnin sisällä temponmuutoksia yrittäen aktivoida käyntiä. Mizze oli ihanan herkkä ja toimi kuuliaisesti pienistä merkeistä.
Vähitellen otin mukaan voltteja ja aloin vaatia kunnollista asettumista ja taipumista. Ori oli aluksi hieman kankea ja asetusta sai houkutella jonkin aikaa, mutta tämä saattoi johtua vain ratsastuksen puutteesta. Sain sellaisen käsityksen Huusarin selityksestä, että olin ensimmäinen, joka orin selkään pääsi sen tilalle tulon jälkeen. Olin tästä tilaisuudesta erittäin otettu.
Puristin pohkeellani kevyesti orin kylkiä ja se lähti heti raviin. Verryttelin alkuun menemällä vain uraa pitkin, taivutellen kevyesti kulmiin. Kun tunsin Mizzen rentoutuvan hieman, aloin ratsastaa voltteja. Aluksi ori puski hieman sisälle, mutta pidin sisäpohkeeni napakkana, ettei se voisi oikoa. Sopiviin kohtiin kokeilin temponmuutosta ravissa, sekä siirtymisiä keskiravista harjoitusraviin ja toisinpäin.
Vaihdoin suunnan ravaten samoja kuvioita myös tähän suuntaan. Mizze oli nyt jo paljon rennompi ja vertyneempi, joten voltit onnistuivat hienosti. Kehuin hevosta taputtaen sen kaulaa ja hidastin istunnalla käyntiin, kävellen nopeat välikäynnit pitkin ohjin.
Ratsastin aina C-päädystä keskihalkaisijalle ja hetken suoraan, ottaen sitten pohkeenväistöä uralle. Mizze tajusi heti jutun idean ja väisti hienosti vasemmalle. Vauhtia oli kuitenkin vähän liikaa, joten ristiaskeleet eivät olleet niin hyviä. Useiden toistojen jälkeen homma sujui kuitenkin todella hyvin ja kehuin hevosta ääneen aloittaen väistöt nyt toisesta päästä ja oikealle. Tähän suuntaan Mizze oli vielä vähän kankeampi ja kaksi ekaa väistöä eivät olleet niin hyviä, mutta pian sieltä alkoi löytyä rentoutta ja saimme monta hyvää väistöpätkää.
Kävelin uraa pitkin tehden välillä pysähdyksiä ja peruutuksia. Mizzen kanssa sai vähän aikaa työstää peruutusta, sillä ori tuppasi pakittamaan vinosti pois uralta. Korjasin siis asentoani ja käytin enemmän sisäpohjetta, jolloin tehtävä onnistui. Kehuin Mizzeä aina onnistuneen suorituksen jälkeen.
Otin taas kevyttä ravia ja ravin sisällä siirtymisiä. Mizze käytti nyt paljon paremmin takaosaansa ja myötäsi niskastaan. Tehtävää oli vielä jäljellä, mutta minusta ori oli oikein upea. Siitä tulisi varmasti oiva tuntihevonen. Käänsin Mizzen ympyrälle ja istuin alas satulaan. Asetin sisälle päin ja valmistelin laukannoston, puristaen sitten pohkeillani merkin. Ori siirtyi pehmeästi keinahtelevaan laukkaan, jossa oli mukava istua. Suurensin ympyrää sisäpohkeella ja ulko-ohjalla, jonka jälkeen vuorostaan pienensin sitä. Kerran Mizze taisi tiputtaa raviin, mutta se oli minun säätämiseni syytä ja korjasin nopeasti takaisin laukkaan.
Laukkasin hetken aikaa uraa pitkin ja hidastin sitten ravin kautta käyntiin. Päätin kokeilla vielä laukannostoja käynnistä, joiden Huusari oli sanonut olevan vaikeita Mizzelle. Taivutin ja asetin siis kulmaan valmistellen laukan huolellisesti ja annoin pohkeet. Raviahan sieltä ensin tuli, mutta eikun uusi yritys. Sekin meni ravin kautta, mutta kolmannella kerralla onnistui jotenkuten. Tein vielä yhden noston, joka onnistui ennen suunnanmuutosta.
Oikealle Mizze oli selvästi heikompi, mistä täytyisikin mainita Huusarille. Kärsivällisen ratsastuksen ja työstämisen jälkeen onnistuin saamaan laukkaan pehmeyttä ja rentoutta, mutta työmaata on silti jäljellä. Kokeilin myös nostoja käynnistä tähänkin suuntaan, jotka menivät jo paremmin, sillä Mizze taisi muistaa, mitä siltä halusin. Lopuksi annoin sille pitkät ohjat ja paljon taputuksia, sillä mielestäni tämä kerta meni oikein hyvin. Mizze oli oikein mukava ja kuuliainen, mutta aika herkkä ihan aloittelijoille annettavaksi.
Tallissa riisuin orilta varusteet rapsutellen sitä hetken. Se töykki minua turvallaan ja hörisi odottaen selvästi herkkuja, mitä minulla ei ollut. Rapsutteluhetken jälkeen harjasin Mizzen nopeasti läpi ja puhdistin kaviot, jonka jälkeen talutin sen pesukarsinaan. Huuhtelin hevosen jalat hyvin kylmällä vedellä ja laitoin vielä linimenttiä sen etusiin Huusarin ohjeiden mukaan. Vein Mizzen sitten takaisin karsinaansa, sillä hevosten ruoka-aika koittaisi ihan pian. Join pitkiä kulauksia juomapullostani ja kävin sitten pesemässä kuolaimet ja viemässä Mizzen varusteet pois, suunnistaen sitten etsimään Huusaria, jotta voisin kertoa palautteeni orista.
|
|
|
Post by Enmi on Aug 2, 2016 21:32:44 GMT
miten sä osaat kirjottaa nää tällee !? nää on ihan sika kivoi ja näit vaa lukee kokoaja eteenpäi ja nää on muutenki nii ihanan aitoja ja sellasii. Lovetan <3
|
|
|
Post by Minka on Aug 2, 2016 21:38:00 GMT
miten sä osaat kirjottaa nää tällee !? nää on ihan sika kivoi ja näit vaa lukee kokoaja eteenpäi ja nää on muutenki nii ihanan aitoja ja sellasii. Lovetan <3 Aww kiitos ihan sikana ♡♡♡ Mä en ees tiiä, ku musta nää on välillä aika tylsiä ja huonoja, mutta kiva jos joku tykkää :DD ♡
|
|
|
Post by Sanni on Aug 3, 2016 15:55:05 GMT
Mukava lukee välil heppatarinoitki ❤️ Mut ei nää kyl vedä vertoja Elias tarinoilleXDD
|
|
|
Post by Minka on Aug 3, 2016 17:20:18 GMT
Mukava lukee välil heppatarinoitki ❤️ Mut ei nää kyl vedä vertoja Elias tarinoilleXDD Haha uskon ku nää on nii tylsiä XDDDD Mutta nyt on vähän hiljaista Eliasrintamalla ellei inspa iske voimalla ja heppatarinoita taas tulee jonkin verran
|
|
|
Post by Minka on Aug 3, 2016 19:04:26 GMT
~ Juoksutusta
Eilisen maastorevittelyn jälkeen olisi hyvä liikuttaa Nessaa jotenkin etteivät paikat pääse jumiutumaan, joten tänään juoksuttaisin tamman. Suuntasin kaapiltani satulahuoneen kautta Nessan karsinalle ja otin riimunnarun mukaani. Kävelin sitten narua pyöritellen kohti laitumia hakemaan Nessan. Tamma ravasi häntä hulmuten minua vastaan ja tunki päätään syliini. "Ei ole herkkuja sinulle ahmattini", nauroin ja kiinnitin narun riimuun, lähtien taluttamaan hevosta talliin.
Harjasin Nessan huolellisesti läpi pölyharjalla, sillä tamma ei ollut kovin likainen. Kavioihin oli painautunut ruohoa ja mutaa laitumelta, mutta ne oli helppo puhdistaa. Lopuksi käärin violetit pintelit Nessan kaikkiin jalkoihin ja kävin sitten hakemassa suitset.
Tänään Nessa otti kuolaimet kiltisti suuhunsa ja sain suitset helposti sen päähän. Rapsutin sitä kiitokseksi, irrottaen sitten ohjat kuolainrenkaista ja laittaen ne nätisti pakkiin talteen. Päätin, että Nessa saisi tänään juosta rennosti, joten en laittanut sille juoksutusvyötä tai apuohjia. Nappasin pakin vierestä oman juoksutusliinani sekä hanskat, kiinnitin liinan Nessan kuolaimeen ja talutin hevosen tyhjään ja viileään maneesiin, jossa saisin olla rauhassa.
Kävelytin Nessaa ensin uraa pitkin alkukäynneiksi. Laittelin samalla toiseen päätyyn kolme puomia viuhkamuodostelmaan ympyrälle, joita Nessa saisi mennä myöhemmin. Ensin kuitenkin kävelin tamman vierellä ja harjoittelin pysähdyksiä ja peruutuksia maastakäsin. Aluksi Nessa oli vähän innoissaan ja halusi vain tutkia minua herkkujen ja rapsutusten toivossa, mutta pian se tajusi idean.
Maiskautin Nessan raville ja hölkkäsin sen vieressä muutaman kierroksen ennen käyntiin siirtymistä. Tamma ravasi nätisti vierelläni, eikä rynninyt. Hidastin kävelemään hengittäen hieman raskaammin rasituksesta ja ilokseni Nessa siirtyi käyntiin mukanani. Taputin hevosen kaulaa kehuen sitä ääneen ja hain juoksutusraipan katsomon edestä, siirtyen sitten ympyrälle. Laskin liinaa vähitellen pidemmäksi, jääden itse seisomaan keskelle. Nessaa on juoksutettu useasti, joten se tiesi mistä oli kyse ja jäi kiltisti ympyrälle kävelemään, kaulaansa venyttäen.
Annoin hevosen kävellä hetken, ennen kuin pyysin sen raviin. Nessa lähti innokkaana eteenpäin, nostaen päätään ylemmäs. Se pärskähti ja esitteli minulle lennokkaita askeliaan. Kokeilin suurentaa ja pienentää ympyrää sekä pyytää temmonvaihteluita, joihin Nessa vastasi kuin unelma. Melkein kymmenen minuutin kuluttua hidastin äänellä käyntiin ja vaihdoin suunnan antaen Nessan kävellä ensin ja pyytäen sitten ravia ja samoja harjoituksia, kuin toiseenkin suuntaan.
Maiskautin Nessan laukalle ja tamma lähti pyydettyyn askellajiin kiihdyttäen. Nosto ei ollut puhdas, mutta annoin Nessan vain laukata ja purkaa energiaa. Kokeilin myös laukassa ympyrän koon vaihteluita ja jouduin välillä maiskauttamaan, jotta Nessa pysyisi laukassa. Viitisen minuuttia hevosta laukkuutettuani vaihdoin suunnan, pyytäen laukkaa myös tähän suuntaan.
Kävelin suoraa uraa Nessan vierellä, jotta tamma saisi vähän suoristua ennen puomityöskentelyä. Se pärskähti tyytyväisenä ja laski päänsä alas, kävellen rennosti vieressäni. Taputin hevosen kaulaa hymyillen ja kehuin sitä ääneen.
Aluksi menin puomit pariin kertaan Nessan kanssa ja jäin vasta sitten keskelle. Laskin liinaa pidemmäksi ja pyysin Nessan äänellä käyntiin. Tamma ei aluksi oikein keskittynyt ja kolautteli jalkojaan puomeihin, mutta kannustin sitä tahdikkaampaan käyntiin äänellä ja heilauttamalla raippaa. Ravissa Nessa alkoi jo nostella hienosti jalkojaan ja myötäsi itse niskastaan. Ei paljoa, mutta jonkin verran kuitenkin. "Hyvä tyttö", sanoin hevoselle ja ravuutin sitä vielä muutaman kierroksen ennen laukkaa.
Laukassa Nessa innostui ja pomppi puomien ylitse suurilla askelilla. Sen jouhet hulmusivat vauhdissa ja tamma narskutteli kuolainta suussaan. Saatuaan laukata hetken aikaa alkuinnostus meni ohitse ja Nessa asettui nätisti laukkaamaan. Se nosteli jalkojaan esitellen ilmavaa askellustaan kaula kaarella. Pian oli kuitenkin aika hidastaa ravin kautta käyntiin ja vaihtaa suuntaa, jotta treeniä tulisi tasapuolisesti kummallekkin puolelle.
Juoksutin Nessaa nelisenkymmentä minuuttia, mikä meni vähän ohi alkuperäisestä suunnitelmastani. Sen päätteeksi päätin palkita Nessan vartin pituisella metsäkävelyllä, jotka ajaisivat loppukäyntien virkaa. Kimo venytteli kaulaansa kuulostellen rauhallisen metsän ääniä. Puiden varjossa oli mukavan viileää ja kuuntelin askelistamme aiheutuvaa hiekan narskuntaa. Nessa käveli rauhallisesti vieressäni, vaikka pidinkin liinaa löysänä, joten pystyin itsekin ihastelemaan vielä toistaiseksi kesäistä luontoa.
Tallille palattuamme vein Nessan heti pesupaikalle ja vaihdoin suitset ja liinan riimuun ja riimunnaruun. Sidoin tamman kiinni ja avasin pintelit heittäen ne käytävän reunalle kasaan patjojen kanssa. Suihkutin sitten Nessan jalat viileällä vedellä ja pesin hikiset kohdat sienellä. Käärin kylmäpatjat sen etusiin ja annoin niiden olla kaksikymmentä minuuttia, jonka kuluessa ehdin pestä kuolaimet ja kääriä pintelit nätisti rullalle.
Päästin Nessan irti riimunnarusta ja taputin sitä kaulalle. Kimo lähti heti hirnahtaen muiden tammojen luo, jotka kohottivat päätään korviaan höristäen. Hymyilin itsekseni ennen kuin poistuin laitumelta kaapilleni hakemaan laukkuni, jotta pääsin lähtemään bussipysäkille ja kotiin.
// anteeksi tönköstä ja tylsästä tarinasta
|
|
|
Post by Sara on Aug 4, 2016 7:27:20 GMT
Et saa anteeksi kakka.
|
|
|
Post by Minka on Aug 4, 2016 11:58:01 GMT
|
|
|
Post by Nelli on Aug 9, 2016 11:28:10 GMT
*kilometrinpituinensydänspäm*
|
|
|
Post by Minka on Aug 9, 2016 19:07:33 GMT
*kilometrinpituinensydänspäm* Aww kiitos ihanuus ♡♡♡
|
|